Ra­kas­tet­tu gril­li­yrit­tä­jä pisti oven säppiin – Sadat asiak­kaat jo­not­ti­vat vii­mei­siä mak­ka­ra­pe­ru­noi­ta

Kauhava
Raijan grillin omistaja eli Raija Santala ilahtui saamistaan muistamisista. Erääseen kiitoskorttiin on piirretty sulatejuustopakkaus, sillä makkaraperunoihin kuului iso satsi kyseistä juustoa. – Twix-patukka on toiselta asiakkaalta. Annoin hänelle vuosikymmeniä sitten Raider-patukan ilmaiseksi. Nyt sain nimeä vaihtaneen patukan takaisin.
Raijan grillin omistaja eli Raija Santala ilahtui saamistaan muistamisista. Erääseen kiitoskorttiin on piirretty sulatejuustopakkaus, sillä makkaraperunoihin kuului iso satsi kyseistä juustoa. – Twix-patukka on toiselta asiakkaalta. Annoin hänelle vuosikymmeniä sitten Raider-patukan ilmaiseksi. Nyt sain nimeä vaihtaneen patukan takaisin.
Kuva: Mia Kärkkäinen

Legendaarinen Raijan grilli on sulkeutunut Alahärmän Voltissa. Viimeisenä viikonloppuna siellä koettiin ennennäkemätön ruuhka. Sadat asiakkaat kävivät Raija Santalan viimeisillä makkaraperunoilla ja hampurilaisilla 22.–24. syyskuuta.

– Tyttäreni kirjoitti perjantaina Facebookin Härmälääset-ryhmään, että grillitoimintani päättyy. En olisi ikinä uskonut, että siitä lähtisi sellainen hullunmylly.

Somekirjoitus keräsi yli 900 tykkäystä ja yli 140 kommenttia, joissa kiitellään yrittäjää ja muistellaan grillillä käymisiä vuosikymmenten varrelta.

– Ihmisiä saapui paikan päälle kaukaakin, ainakin Joensuusta ja Tampereen seudulta. Moni halusi ison annoksen, ja osa nuorista vei syötävää sukulaisille.

Ranskalaiset loppuivat lauantaiyönä.

– Onneksi saimme niitä lisää pyhänä Powerparkista.

Jäähyväisviikonloppuna oli pitkä jono grillin tiskille.
Jäähyväisviikonloppuna oli pitkä jono grillin tiskille.
Kuva: Iida Huhtaluhta

Santala ei kerro, kuinka paljon hän hankki aineksia jäähyväisviikonlopuksi. Varautumisesta huolimatta ruoka loppui sunnuntaina iltakymmeneltä.

– Hävettää, että niin moni jäi ilman. Jotkut jonottivat jopa kolme ja puoli tuntia. Vein perunalastuni hyvitykseksi jonoon jääneille.

Ison rupeaman jälkeen Santala keitti kahvia ja jutteli paikalle jääneiden kanssa. Muistelut kestivät kahteen asti.

– 20 vuotta sitten kävi niin, että menin päiväunille enkä laittanut kelloa soittamaan. Sitten hätkähdin ovelta kuuluneeseen ryminään. Kello oli jo vähän yli kuusi illalla. Totesin syömään tulleille nuorille, että hyvä kun herättivät.

Kertomuksen perään hän toteaa, että vie monta viikkoa ennen kuin hän ei enää ajattele aamuisin, onko työ- vai vapaapäivä.

Syömään Raijalle

Monen vuosikymmenen nuoret viihtyivät grillillä.

– Meillä on fiksuja ja sosiaalisia nuoria. He saivat tulla sellaisina kuin olivat. Jos joku joskus sanaili jotain, toinen pukkasi vieressä, että olisi kunnolla, Santala sanoo.

Hän kertoo, että nuorisoa kävi muualtakin kuin Alahärmästä.

– Mopoilla pääsi kauempaa, ja kesällä tuli poikia myös polkupyörillä Ylihärmästä.

Santala antoi porukoiden istuskella grillillä, vaikkei tiskille olisi tullut tilausta.

– Sain aikanaan odottaa baarissa linja-autoa ostamatta mitään, joten päätin toimia samoin. Koronatalvina oli ikävää, kun piti pistää kaikki pihalle syömään.

Raija Santalalla on selvillä jo jotain tekemistä eläkepäivilleen. – Hoidan välillä lastenlapsiani, ulkoilen, marjastan, vietän aikaa mökillä ja etsin juuriani. Tykkään kokata esimerkiksi kinkkukiusausta ja lihakeittoa. Elän päivä kerrallaan.
Raija Santalalla on selvillä jo jotain tekemistä eläkepäivilleen. – Hoidan välillä lastenlapsiani, ulkoilen, marjastan, vietän aikaa mökillä ja etsin juuriani. Tykkään kokata esimerkiksi kinkkukiusausta ja lihakeittoa. Elän päivä kerrallaan.
Kuva: Mia Kärkkäinen

Santalaa on kutsuttu paikallisten lasten kasvattajaksi, kakkosäidiksi.

– Ei se ole kuitenkaan pelkästään niin, että aikuiset kasvattavat lapsia. Mielestäni jälkipolvi opettaa vastaavasti aikuisia.

Santala näki monen teinin tulevan sitten aikuisena oman perheensä kanssa "syömään Raijalle", kuten moni tapasi sanoa.

– Myös vanhempi väki oli ihanaa asiakaskuntaa. Sain heiltä tukea surujeni aikana. Olen myös jäänyt kaipaamaan edesmenneitä asiakkaitani.

Jutun juoni oli sulatejuusto

Takaisin ruoka-annoksiin. Yksi ylitse muiden oli makkaraperunat, siihen kylkeen tuli iso satsi sulatejuustoa.

– Juustohuuma lähti siitä, kun asiakkaat aikoinaan toivoivat sitä. Toinen haluttu ruoka oli juustohampurilainen. Oma suosikkini oli juusto-ananashampurilainen.

Listalta löytyi myös makupala.

– Siinä oli kaksi lauantaimakkarasiivua hampurilaissämpylän välissä. Lisäksi tuli juusto tai paistettu kananmuna. Tein sellaisia annoksia kuin toivottiin.

Santala jahkuu uudelleen, ettei ikinä aiemmin ruoka loppunut, vaikka oli minkälaisia kemuja Alahärmässä.

– Tänä kesänä oli rekkamessuilla Powerparkissa yli 33 000 kävijää, mikä tuntui grillillä. Lauantaina emme meinanneet päästä lasteni kanssa vessaan emmekä syömään. Sitten ilmoitin ovella, että on vartin huoltotauko.

Sen jälkeen lähti liikkeelle huhu siitä, että grillin ruoka oli loppunut.

– Kuulin siitä asiakkailta seuraavana päivänä. Tuumasin heille, että mitähän täällä sitten oli syöty vielä aamuyöstä.

Aluksi tanssipaikan lähellä

Haastateltava kertoo, että lopettamispäätös syntyi pikku hiljaa.

– Olen 67-vuotias, ikä alkaa tulla vastaan. Työssäni oli paljon nostelemista ja kantelemista.

Hän oli 28-vuotias, kun yrittäjäura alkoi vuonna 1984.

– Asuin Mustasaaressa. Siskoni vinkkasi, että grilli oli myytävänä Väinölän tanssipaikan lähellä Voltissa.

Santala sai pankista lainan, osti grillin ja muutti synnyinseudulleen Kortesjärvelle.

– Opin maatalon tyttärenä, että töitä tehdään, enkä ollutkaan koskaan työttömänä. Aiemmin työskentelin Härmän sairaalan keittiöllä sekä eineskeittiöllä ja ravintolan keittiöllä Vaasassa.

Grilli palveli melkein 26 vuotta nykyisessä paikassaan eli Voltin koulun lähellä. Sen ulkopuolella ei ollut koko aikana kylttiä.

Vaikka grillillä ei ollut koskaan kylttiä katolla, asiakkaat löysivät tiensä sinne. Paikkakunnan tapahtumavieraat pääsivät käsiksi ruoka-annoksiin taksinkuljettajien ansiosta.
Vaikka grillillä ei ollut koskaan kylttiä katolla, asiakkaat löysivät tiensä sinne. Paikkakunnan tapahtumavieraat pääsivät käsiksi ruoka-annoksiin taksinkuljettajien ansiosta.
Kuva: Mia Kärkkäinen

FAKTA: Asiakkaiden kertomaa

Asko Peltola: Voltin Kämpän nuoret olivat Raijalle kuin omia mukuloita 1980- ja 1990-luvulla. Jos ei ollut rahaa taskussa, summa voipaperin kulmaan ylös ja maksettiin myöhemmin. Väinölän aika oli mieleenpainuvaa, ja Raija oli osa sitä.

Kauko Huhtaluhta: Alahärmässä oltiin taannoin sitä mieltä, että Raija Santalan tulisi saada tunnustus tavasta, jolla hän on toiminut nuorten kanssa. Räätälöimme hänelle Vuoden kanssamatkaaja -palkinnon. Tarkoitus oli järjestää nuorille tapahtuma grillillä, ja luovuttaisimme tunnustuksen siellä. Raija toivotti tapahtuman tervetulleeksi mutta kielsi huomionosoituksen. Tulkoon nyt sanottua omasta ja edustamieni urheiluseurojen puolesta: Kiitos Raija, vuosikymmenten kanssamatkaaja!

Lähde: Härmälääset-ryhmä Facebookissa. Tekstien julkaisemiseen on henkilöiden suostumus.

Ilmoita asiavirheestä