Ylihärmän Reserviläisten sekä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin aktiivin Mika Mäen puhe 25.1.2025 Pakan kylätalolla Ylihärmässä Mannerheim-muistomerkin paljastustilaisuudessa:
Hyvät kuulijat, arvoisat juhlavieraat!
Tänään olemme kokoontuneet Pakan kylätalolle juhlistamaan merkittävää hetkeä Suomen historiassa ja kunnioittamaan niin marsalkka Mannerheimia kuin niitä paikkoja ja henkilöitä, jotka olivat osa Tammisunnuntain tapahtumia vuonna 1918.
Olen osallistunut useisiin Tammisunnuntain juhliin, joissa on usein mainittu päämajan sijainneen Etelä-Pohjanmaalla, mutta tarkempaa sijaintia ei ole eritelty.
Syynä tähän on luultavasti joko aiheen vähäinen kiinnostus tai tiedon puute. Nyt, kun järjestämme oman juhlamme, voin kuitenkin kertoa teille, että Mannerheimin päämaja sijaitsi Tammisunnuntaina 1918 Ylihärmässä.
Ajatus Mannerheimin muistomerkistä Ylihärmään on syntynyt juuri historian ja juhlapuheiden suurpiirteisyydestä tammisunnuntain päämajan sijainnin suhteen. Se, ettei Ylihärmässä aiemmin ollut Mannerheimin muistomerkkiä, on ollut toisaalta meiltä ylihärmäläisiltä saamattomuutta.
Vuosi sitten kulttuurirahasto ei pitänyt hankettamme toteuttamiskelpoisena, mutta paikallisten tukijoiden ansiosta olemme nyt saaneet muistomerkin myös tälle päämajapaikkakunnalle, jolta se on puuttunut.
Miksi Mannerheim valitsi juuri Ylihärmän päämajapaikkakunnaksi?
Mannerheim valitsi aseistariisunnan lähtöpaikkakunnaksi Ylihärmän useista syistä.
Hän tiesi alueen väestön olevan tunnetusti isänmaallista ja näin ollen luotettavaa salaisen operaation toteuttamisen kannalta. Lisäksi Ylihärmän sijainti lähellä venäläisten miehittäjien varuskuntia sekä sen hyvät rautatieyhteydet etelään ja Haapamäen kautta Itä-Suomeen olivat strategisesti merkittäviä tekijöitä. Myös Viitasalon kaupassa sijainnut yksi Ylihärmän kolmesta puhelimesta oli tärkeä, sillä se mahdollisti yhteydenpidon ja viestinnän operaatioiden aikana.
Tammisunnuntain 1918 tapahtumat ovat edelleen merkittävä osa itsenäisyytemme tarinaa, ja Viitasalon kauppa Ylihärmässä, joka tunnetaan myös Ylihärmän päämajana, oli niiden keskiössä.
Carl Gustaf Emil Mannerheim perusti päämajansa juuri tähän kauppaan, jossa hänen esikuntansa teki ratkaisevia päätöksiä Suomen laillisen armeijan toimista.
Viitasalon kauppa toimi keskeisenä tukikohtana ja päätöksenteon keskuksena, kun itsenäinen Suomi haparoi kohti vakautta ja valmistautui ratkaiseviin hetkiin itsenäisyystaistelussa. Juuri tästä päämajasta annettiin myös vapaussodan ensimmäinen taistelukäsky, jossa määrättiin venäläiset varuskunnat riisumaan aseista ja saattamaan sotilaat kotimatkalle. Näillä toimilla luotiin perusta Suomen vapaudelle.
Matkalla Vaasasta Viitasaloon Mannerheimin pysähtyi muun muassa Vöyrin sotakoululla ja Kaurajärven kievarissa, missä hän vaihtoi levänneet hevoset.
Kievarin omista Anton Träsk tarttui reen ohjaksiin poikansa Emilin kanssa.
Mannerheimin retkikunnan pysäytti Pakan kylässä, tuossa noin 200 metrin päässä, silloisen Kaupinmäen talon kohdalla, Juho Kaupinmäen johtama suojeluskuntapartio. He varmistivat tilanteen, ja läksiäisiksi Kaupinmäki antoi seurueelle vahvan neuvon päämajaan vietäväksi. Artturi Leinonen kertoo tästä muistelmissaan seuraavasti:
"Kun kenraali Mannerheim esikuntineen saapui hevosilla Vöyrin ja Ylihärmän rajalla sijaitsevan Kaupinmäen talon kohdalle, oli tiellä kolmimiehinen suojeluskuntapartio, joka pysäytti matkueen. Yritettiin ajaa eteenpäin, mutta pysähdyttävä oli kiväärin ojentuessa uhkaavasti.
Partio vaati selitystä siitä, keitä matkaajat olivat. Annettiinhan se: kenraaleitahan siinä kulki, joukossa itse Suomen suojeluskuntain ylipäällikkö, ja tärkeitä asioita hoitelemaan oltiin Ylihärmään matkalla. Miesten täytyi lopulta uskoa selityksiin ja päästää kuormat kulkemaan, jolloin Kaupinmäki, kuusissakymmenissä oleva herännäisisäntä, lausahti matkaeväiksi Mannerheimille: No, koittakaa nyt sitten mennä, mutta muistakaa olla miähiä kans!'"
Leinonen kertoo Mannerheimin muistaneen vielä vuosikymmenienkin jälkeen tuon Tammisunnuntain tapahtuman. Ylipäällikkö oli todennut yrittäneensä seurueensa kanssa parhaansa Härmän isännän määräyksen mukaan.
Kohta paljastamme muistomerkin, jonka symboliikka on suoraviivainen ja selkeä, mutta kätkee taustaansa paikallisen viestin.
Muistomerkin sijoittaminen Pakan kylään ei siis ole sattumaa. Se kunnioittaa paitsi Mannerheimia, myös Viitasalon kauppaa sekä Pakan kylän suojeluskuntalaisia, kaikkia, jotka vaikeina aikoina tekivät osansa Suomen itsenäisyyden puolesta.
Tämä muistomerkki ei ole vain kunnianosoitus menneisyydelle, vaan myös viesti ja silta tuleville sukupolville. Se muistuttaa meitä juuristamme ja siitä, miksi itsenäisyytemme on niin arvokas, eikä koskaan itsestäänselvyys.
Nämä samat arvot ovat tänäkin päivänä tärkeitä, kun kohtaamme uusia haasteita ja vaalimme itsenäisyytemme perintöä.
Nyt, kun muistomerkki on valmis ja sen historia on kerrottu, meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää tätä jo olemassa olevaa tarinaa, joka on kaikkien saatavilla.
Tiedän että tarinaa aiotaan hyödyntää, ja Mannerheimista sekä Viitasalon kaupasta kuullaan lisää vielä tämän vuoden aikana, jääkäämme odottamaan uutisointia aiheesta.
Lopuksi haluan kiittää lämpimästi jokaista muistomerkkihankkeen tukijaa.
Ilman teitä Ylihärmässä ei olisi vieläkään Mannerheim-muistomerkkiä. Kylätalon seinässä oleva kyltti tulee jatkossa muistuttamaan meitä siitä, ketkä tämän mahdollistivat.
Kiitos ja hyvää juhlapäivää meille kaikille!
