Ilmavoimien harjoitustoiminta on se, mitä omistajat ja hallitus tänne haluavat, LSK:n toimitusjohtaja Mika Marjamäki kiteytti yhtiön terveisinä viime viikolla arvovaltaisille vieraille lentokentällä.
– Saataisiin edes yksittäisiä harjoituksia vuodessa sen verran, että pystyttäisiin pitämään kenttää yllä. Meille on ykkösprioriteetti, että saataisiin sitä toimintaa, mitä varten kenttä on rakennettu.
– Toisessa vaakakupissa meillä on esimerkiksi aurinkoenergiapuiston laajentaminen ja muita asioita, jotka tuottavat jotain viivan alle, Marjamäki lisäsi.
Kuulolla oli eduskunnan tarkastusvaliokunta, joka teki kesämatkan Kauhavalle ja edelleen Kokkolaan. Valiokunta tutustui alueiden yritystoimintaan sekä K-P:n hyvinvointialueeseen.
Matkalla olivat valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ja jäsenet Hanna Holopainen (vihr.), Janne Jukkola (kok.), Antti Kurvinen (kesk.) ja Aki Lindén (sd.) sekä valiokuntaneuvokset Heidi Silvennoinen ja Tanja Kirjavainen.
Vierailua Kauhavalla isännöinyt Kurvinen tähdensi, että täällä ei haikailla varuskuntaa takaisin. Valiokunnan tiedossa oli, että hallitus ei enää viimeksi myöntänyt rahaa lentoharjoituksiin.
– Mennyt on mennyttä, ikäluokat pienentyneet ja ajat muuttuneet. Kauhavalla selvitään ilman kentän lentokäyttöä, mutta iso kysymys on, selviääkö Suomi tässä maailmanajassa ilman, että tätä ykkösluokan tukikohtaa hyödynnetään, Kurvinen kiteytti huomauttaen, että kyseessä on täysimittainen sotilaslentokenttä, jonne voi edelleen laskeutua kaikilla koneilla, mitä ilmavoimilla ja liittolaisilla on.
– Kaikki on suunniteltu sotilasilmailuun.
Kurvinen muistutti kuulijoita myös maantieteestä:
– Ollaan lähellä Pohjanlahtea, ja lähellä meidän uutta Nato-kumppania Ruotsia. Tämä olisi loistava resurssi yhteiskunnalle ja maanpuolustukselle ja kannattaisi ottaa meidän ja liittolaisten käyttöön. Omistajat ovat valmiita tekemään pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tai myymään valtiolle, mitä järjestelyitä vain tarvitaan.
– Tuntuu järjettömältä, mikäli tätä ei haluta hyödyntää. Puhutaan sadoista miljoonista, mitä käytetään uuteen rakentamistoimintaan Natoon liittyen. Ykkösmiljoonilla tästä saataisiin loistava kakkoskenttä Tikkakoskelle. Tukikohta huoltoa ja kunnossapitoa varten, kaukana rajasta, Kurvinen päätteli.
Mika Marjamäki kertoi esityksessään alueen vuokralaisista ja muusta liiketoiminnasta, joka on jo vakiintunutta.
Janne Jukkola totesi puolustusvoimille tärkeän Lohtajan ilmatorjunta-alueen näkyvän, kun Kauhavalta nousee koneella ilmaan.
– Näitä me laitettiin yhteen esityksessä, mitä on viety eteenpäin, hän kertoi.
Kauhavan ja Kokkolan kaupungit tekivät joulukuussa yhteisen edunvalvontaponnistuksen, jossa paikkakuntien vaikuttajista koostunut delegaatio tapasi pääministeri Petteri Orpon.
– Tämä oli esillä, sekä asevarikkoalueen kehittäminen ja muutakin, Jukkola sanoi.
– Valitettavasti meille on monesti sanottu, ettei tälle ole käyttöä, harmitteli Marjamäki vaalipiirin kansanedustajien vierailulla viime torstaina.
"Totta kai ollaan yhtenä vaihtoehtona"
Entä onko Kauhavan Nato-juna jo mennyt? Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyössä Kauhavaa ei ole ainakaan toistaiseksi mainittu?
Aki Lindén totesi Nato-jäsenyyden olevan tuore asia.
– Se hakee vielä paikkaansa muuttuvassa maailmassa. Varmasti eri skenaarioita mietitään, mihin kannattaa sijoittua, ja mikä on Suomen ja mikä Ruotsin rooli. Hyvä, että täällä pidetään asiaa esillä, Lindén sanoi viitaten Kauhavan kaupungin ulostuloihin.
Kaupunginjohtaja Vesa Rantala lausui myös asiasta sitä pyydettäessä:
– Suomeen tulevien Nato-esikuntien sijaintipaikoista ei ole mitään päätöksiä. Kaikki on vielä avoimena, ja totta kai ollaan yhtenä vaihtoehtona. Orpon hallitusohjelmasta voi rivien välistä voi lukea, mitä paikkakuntaa siellä tarkoitetaan, hän arveli.
Rantalan mukaan merkityksellistä Kauhavan kannalta on myös se, että Suomi on siirtynyt Nato-suunnitteluorganisaatiossa ”Pohjois-Amerikan suuntaan”.
Kurvinen kiteytti, että kentästä käydään keskustelua koko ajan.
– Kaikilla tasoilla, poliittisella tasolla ja myös upseeri- ja sotilastasolla. Kirvestä ei ole heitetty kaivoon. Mitään linjauksia ja päätöksiä ei ole, mutta ei ole luovutettu.
LSK Business Parkille konsulttina työskentelevä Reino Virrankoski vahvisti asian kansanedustajien vierailulla:
– Jatkuva aktiivinen keskustelu viranomaistahojen ja päättävien tahojen kanssa on käynnissä, hän totesi.
Kentän status on ylläpidettävä. Sotilasilmailun viranomaisyksikön katselmoinnit on tehty 2020, 2022 ja viimeksi Jukolan yhteydessä 2024.
– Käyttöönottopäätös on voimassa taas 24 kuukautta, elokuuhun 2026 asti.
Kiito- ja rullaustien sekä seisontatasojen paikkaukset on tehty vaatimusten mukaan.
Alueen sähkö-, viemäri- ja vesijohtokapasiteettia on lisätty. Muonituskeskus on kunnossa ja käytössä.
Kiitoradan päällyste pitää uusia parin vuoden päästä.
– Ei voi olettaa, että yksityinen yritys omalla rahallaan kunnostaa lentokenttää mahdollisesti poikkeusolojen käyttöä tai kriisitilanteita varten. Siinä tilanteessa viimeistään pitää yhteiskunnan miettiä, tarvitaanko kenttää vai ei, Kurvinen linjasi.
Tulevaisuuden näkyä sähkölentokoneissa?
Hanna Holopainen tiedusteli, onko Kauhava mukana etälennon ja sähköisen lentämisen kehityshankkeissa.
Marjamäen mukaan etälennonjohtoa on selvitetty, mutta yhtiö ei ole siihen vielä lähtenyt. Kurvinen tiesi, että Kauhava on mukana Merenkurun sähkölentämisen hankkeessa.
– Jos sähkölentäminen yleistyy, siinä avautuu uusi maailma. Selvittämisessä ollaan mukana. Ensi sijalla on kuitenkin sotilaskäyttö eli se, mitä varten tämä alue on ollut olemassa sata vuotta.
Holopainen jatkoi pohtimalla, olisiko lentokenttien päällystämisen kustannuksia mahdollisuus saada alas, jos ne hoidettaisiin keskitetysti.
– Puolustusvoimien kanta tuntuu olevan se, että he käyttävät, jos kentät ovat olemassa, mutta eivät ota kustannuksia. Se tulee johtamaan siihen, että lentokenttäverkosto pahimmassa tapauksessa rapautuu, jos kiitoteiden päällystyksiä ei tehdä. Se on tietysti surkeaa huoltovarmuuden ja ilmailun kannalta.
