Ikoninen kahlekuva Härmän häjyistä, Antti Rannanjärvestä (1828–1882) ja Antti Isotalosta, (1831–1911) on merkittävässä roolissa Valoon kahlittu -näyttelyssä, joka avautuu Seinäjoen taidehallin Vintillä 7. joulukuuta.
Esillä ovat myös Alahärmän kotiseutumuseosta lainatut Rannanjärven ja Isotalon aidot kahleet.
Taidehallin tiedotteessa todetaan, että vaikka valokuva vanginasuisista, kahleisiin kytketyistä häjyistä on Suomen tunnetuimpia ja levisi jo 1800-luvun loppupuolella ympäri maailman suomalaisten siirtolaisten mukana, harva tietää, että kuvan otti uraansa aloitteleva vaasalainen valokuvaaja Julia Widgrén (1842–1917) vain 27-vuotiaana.
– Valoon kahlitut -näyttely on kunnianosoitus Julia Widgrénille. Näyttely käsittelee erityisesti Widgrénin uraa suomalaisen valokuvauksen pioneerina ja kertoo tarinan hänen kuvaamiensa valokuvien takana. Keskiössä on erityisesti valokuvan kehitys Suomessa, naisten aktiivinen rooli varhaisessa valokuvauksessa ja kuvat vangeista ja maaseudun ihmisistä, erityisesti naisista.
– Näyttely kertoo myös Rannanjärven ja Isotalon valokuvan syntytarinan.
Näyttelyn taiteilijat ovat Anne-Mari Ahonen, Hanna Koikkalainen ja Hanneriina Moisseinen. Näyttelyn kuratoi Heta Kaisto. Taustatutkimusta on ollut tekemässä Ilkka-Pohjalaisen toimittaja Anne Puumala.
Taiteilijat ovat saaneet innoitusta uusiin teoksiinsa Widgrénin valokuvista, ja esillä on esimerkiksi teostoisintoja kuuluisasta häjykuvasta.
Valoon kahlitut on esillä 19.4.2025 asti.
