Kauhavan Kokoomusnaisten 40 vuoden taipaleesta historiikin koonnut Marjatta Seppä-Lassila luki sen viime sunnuntain 40-vuotisjuhlassa. Historiikki alla kokonaisuudessaan.
"Kauhavan Kokoomusnaisten toiminta alkoi 1970–1980 lukujen taitteessa. Aluksi kokoonnuttiin hyvin epävirallisesti. Naisporukka järjesti menestyksellisiä yleisötapahtumia. Ajan tavan mukaan naiset olivat niin kainoja ja vaatimattomia, etteivät rohjenneet tuoda itseään esille eikä ilmoittaa ennakolta, kuka tapahtumia emännöi.
Kokoomuksen tarmokas piirisihteeri, legendaarinen rintamalotta ja puuhanainen, Sipi Tilus, sai kuulla aktiivisista kauhavalaisnaisista. Hän kutsui itse itsensä naisten luo kylään keskustelemaan oman yhdistyksen, Kauhavan Kokoomusnaisten, perustamisesta. Saapuvilla olivat Susanna Lakso, Maija -Liisa Olli, Maj Petrelius, Aino Passinen, Sirkka Tuunanen, Marita Ojala, Taimi Halmio ja Ritva Heinonen. Vilkkaan keskustelun tuloksena päätettiin perustaa oma yhdistys.
Kauhavan Kokoomusnaisten perustamiskokous oli 23.6.1982 klo 19 Kauhavan Säästöpankin kerhohuoneessa. Ensimmäisen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Maj Petrelius, sihteeriksi Susanna Lakso ja varapuheenjohtajaksi Maija-Liisa Olli. Muut hallituksen jäsenet olivat Kyllikki Luoma, Sirkka Tuunanen, Ritva Heinonen, Marita Ojala, Sirkka-Liisa Lakkonen, Kaisa Pihlgren ja Pirkko Luhanen.
Yhdistyksen arvot olivat luonnollisesti koti, uskonta ja isänmaa. Toiminnan tavoitteiksi kirjattiin varojen kerääminen kunnallisvaalikuluihin sekä naisten virkistystoimintaan. Myöhemmin tavoitteisiin on lisätty tasa-arvon toteutuminen yhteiskunnassa, naisten aktivoiminen kuntapolitiikkaan sekä perheiden hyvinvoinnista huolehtiminen.
Kokoomusnaisten tointa on ollut aktiivista ja vireää perustamisesta lähtien ja yhdistys alkoi tulla nopeasti Kauhavalla tunnetuksi.
Ruiskukkatansseista tuli suositut
Kokoomusnaisten perustamisvuosi oli kirkollisvaalivuosi. Niihin liittyen lähetettiin kiertokirjeitä sellaisille seurakuntalaisille, joiden arveltiin tukevan kokoomusnaisten tavoitteita. Varojen kerääminen toimintaan oli aloitettu jo alkusyksystä järjestämällä arpajaiset ja kirpputori. Adventin ajan joulumyyjäisiin Kauhavan nuorisoseuralla osallistuttiin jo heti ensimmäisenä toimintavuonna. Tämä tapa säilyi niin kauan kuin siellä joulumyyjäisiä järjestettiin.
Elokuussa 1983 kokoomusnaiset järjestivät erittäin suositut ja onnistuneet ruiskukkatanssit. Niillä tehtiin yhdistystä tunnetuksi ja kerättiin varoja seuraavan vuoden vaalitoimintaan. Näin yhdistys alkoi saada jalansijaa kunnalliselämässä niin sanotun ”ukkokokoomuksen” eli Kauhavan Kokoomuksen rinnalla.
Toimintamme on ollut monipuolista. Olemme pitäneet siivoustalkoita joka kevät ja syksy, olemme osallistuneet Valoa ei väkivaltaa -tapahtumiin. Vanhainkodeissa ja palvelutaloissa on vierailtu pitämässä lauluhetkiä ja ulkoiluttamassa vanhuksia. Kauhavan kokoomusnaisten esityksestä saatiin Kauhavalle turvahuone 2000-luvan lopussa.
Alueen kauppaliikkeetkin hyötyivät aktiiviisista naisista
Teemallisia yhteistyötapahtumia on järjestetty muun muassa lääkäreiden, terveydenhuollon ja liike-elämän kanssa. Saimme kuulla asiantuntijapuheenvuoroja terveysaiheista ja kävimme vierailuilla yrityksissä ja kauppaliikkeissä. Mikä onkaan mukavampaa kuin vierailla vaikkapa vaate- ja kenkäliikkeissä, joissa sai sovitella asuja ilman ostopakkoa. Naiset nauttivat, kun saivat tutustua myös kosmetiikan uutuuksiin ja kultasepänliikkeen koruihin. Tietysti nämä liikkeet myös hyötyivät jokaisesta tapaamisesta, kun saivat paikallisia, uusia asiakkaita.
Kun Kauhavalla aletiin järjestää kevät- ja syysmarkkinoita, kokoomusnaiset osallistuivat niihin omalla esittelypöydällään. Kevätmarkkinoilla myimme piimävelliä, jota jopa jonotettiin markkinoiden avaamiseen saakka ja se loppui usein kesken. Syysmarkkinoilla myytiin yleensä syksyn satoa: juurikkaita, vihanneksia, marjoja, perunoita, hilloja ja mehua. Markkinoilla pidettiin aina myös arpajaiset.
Vaalivuosina syysmarkkinoilla jaettiin osallistujille kyselylomake, jossa tiedusteltiin kuntalaisten mielipiteitä ja toiveita palveluista. Kyselyiden yhteenvedot toimitettiin ehdokkaiden avuksi sekä lehdistölle julkaistavaksi.
Talvisin pidettiin useana vuonna Ravintolapäivä-tapahtuma vanhassa meijerissä ja niitä pidettiin aina koronarajoitusten tuloon saakka.
Kulttuuritapahtumat ja teatteri ovat kuuluneet kokoomusnaisten vuosittaiseen ohjelmaan. Usein tapahtumiin osallistuttiin ukkokokoomuksen kanssa yhdessä, koska puolisot usein toimivat niissä. Parina kesänä Rengon maatilalla on järjestetty suuren suosion saavuttaneet kesätapahtumat perheille. Oli poniajelua, ongintaa, arvontaa, makkaranpaistoa, munkkikahveja ja niissä vierailivat yleensä myös seudun kokoomuslaiset kansanedustajat Janne Sankelo ja Paula Risikko.
Kahdesti palkinto jäsenhankinnasta
Jäsenmäärä saatiin aktiiviseen kasvuun aktiivisella toiminnalla ja uusia naisia henkilökohtaisesti mukaan kutsumalla. 2000-luvun alkupuolella yhdistyksemme sai kahtena vuonna peräkkäin kokoomuspiirin jäsenhankintapalkinnon. Jokainen aikakausi tuo jäsenhankintaan erilaiset haasteet ja uusia keinoja on keksitty ja keksitään.
Kaikki näkyvä toiminta perustuu sitkeään perustyöhön, jota tehdään yhdistyksissä läpi vuoden. Meillä on ollut onni saada pitkäaikaisia puheenjohtajia ja heidän tärkeitä työparejaan, sihteereitä. Puheenjohtaja ovat olleet alusta tähän päivään Maj Petrelius, Marita Ojala, Marjatta Seppä-Lassila, Anna-Maija Renko, Susanna Saarimaa, Helena Syrenius ja nyt Tanja Malinen. Sihteereinä ovat toimineet Susanna Lakso, Aino Lahti, Maija-Liisa Olli, Virpi Viitasaari, Hilkka Risku, Susanna Saarimaa, Sirpa Kyyriäinen ja nyt Anna-Maija Renko.
Monissa luottamustehtävissä kunta- ja maakuntatasolla sekä valtakunnallisesti
Kokoomusnaisten koko 40-vuotisen toiminnan aikana ehdokkaita on ollut sekä seurakunta- ja kunnallisvaaleissa. Kirkkovaltuustossa ja kaupunginvaltuustossa on kokoomuslaisia naisia edustajina ollut jo ennen kuin perustimme oman yhdistyksen. Tällä hetkellä kirkkovaltuustossa ovat Ritva Heinonen ja Marjatta Seppä-Lassila. Muita edustajia ovat olleet muun muassa Anna-Maija Renko, Susanna Lakso ja Lea Kari.
Kunnanvaltuustossa ja sittemmin kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa ovat olleet kokoomusnaisten edustajia koko ajan vuodesta 1973 vuoteen 2012 eli 39 vuoden ajan. Valtuutettuina ovat toimineet seuraavat:
Ritva Heinonen 70-luvulta alkaen kuusi kautta eli 24 vuotta.
Maija Liisa-Olli 80-luvuta alkaen seitsemän kautta eli 28 vuotta.
Marjatta Seppä Lassila 1990-luvulta alkaen 4 kautta eli 16 vuotta.
Maj Petrelius ja Marita Ojala olivat hallituksessa 1980 ja 1990 luvuilla.
Kokoomusnaiset ovat saaneet vuosien 2000 ja 2004 kuntavaaleissa valtuustoon peräti kolme edustajaa. Toinen heistä, Irma Kustula, siirtyi kesken kauden kristillisdemokraatteihin ja toinen Tanja Nisula, nyt Malinen, luopui paikastaan paikkakunnalta muuton takia. Tämä määrä osoittaa, että meillä Kauhavalla on edelleen potentiaalia useampaan valtuustopaikkaan, kun hoidamme hyvin ehdokashankinnan ja tuemme toisiamme.
Kaupunginhallituksessa nyt Susanna Saarimaa
Vuoden 2008 vaalit olivat ensimmäiset useista kunnista yhdistyneen Kauhavan vaalit. Kauhava sai 42 paikasta vain 11 ja Kauhavan Kokoomusnaisista paikka tuli Marjatta Seppä-Lassilalle. Sen jälkeen oli kaksi kautta ilman omaa edustajaa valtuustossa, mutta silloinkin saimme edustajan tiukasti neuvottelemalla kaupunginhallitukseen ensin Helena Syreniuksen ja sen jälkeen Anna-Leena Sorviston. Vuodesta 2021 alkaen valtuustossa onkin jälleen ollut oma edustajamme, Susanna Saarimaa, jonka vastuunkanto jatkuu toivottavasti vielä pitkään. Uskon, että paikkamäärää voidaan vielä lisätä. Meillä on ollut paikka myös valtakunnallisen Kokoomuksen puoluevaltuustossa. Siellä on toiminut 6 vuoden ajan Anna-Maija Renko.
Jokaisen kuntavaalin jälkeen on huolehdittu siitä, että kaikki ehdokkaina olleet saavat jonkin lautakuntapaikan. Lautakunnissa vaikuttaminen on merkittävää päätösten valmistelua, joka vaatii laajaa tiedon hankintaa ja neuvottelutaitoja.
Kauhavan Kokoomusnaiset ovat toimineet koko ajan edustajien välityksellä myös koko kokoomuspiirin alueella. Anna-Maija Renko toimi kuusi vuotta Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsenenä ja sen jälkeen Pohjanmaan Kokoomusnaisten piirin puheenjohtajana maksimiajan eli kuusi vuotta. Hän toimi myös 4 vuotta Kokoomusnaisten liittohallituksessa. Myös varapuheenjohtajia on löytynyt omasta yhdistyksestämme. Marjatta Seppä-Lassila yhden kauden ja samaa tehtävää hoiti yhden kauden myös Päivi Sainio.
Edustajia meillä on ollut maakuntatasolla, muun muassa aikoinaan Törnävän sairaalan liittohallituksessa ja valtuustossa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitossa ja -valtuustossa ja -hallituksessa, sairaanhoitopiirissä, Kauhavan kaupungin ja Evijärven kuntayhtymä Kaksineuvoisessa, Eskoon erityispalvelun kuntayhtymässä, Järviseudun ammatillisessa koulutuskuntayhtymässä, JAMIssa, sekä ammatillisen SEDU-oppilaitoksen hallituksessa. Kauhavan Kokoomusnaisia on toiminut myös lautamiehinä.
Tästä meidän joukosta on ollut kahdesti ehdokas myös eduskuntavaaleissa: Ritva Heinonen ja Anna-Maija Renko. Vaikka paikkaan eivät äänet ole aivan riittäneetkään, vaalityö on mielenkiintoista ja se on antanut hyviä kokemuksia ja uusia kannattajia. Verkostot ovat vaaleissa vahvistuneet koko maakunnan tasosta. Ehkä tästä johtuen meillä on ollut edustaja myös kuntaliiton ensimmäisissä valtakunnallisessa valtuustossa ja tietenkin on osallistuttu Kokoomuksen valtakunnalliseen toimintaan. On osallistuttu puoluekokouksiin ja tehty niissä omia aloitteita.
Pahvi-Sauli on puettu monta kertaa
Presidentinvaaleissa vaikuttaminen on tietysti ollut meille myös tärkeä tehtävä. Sauli Niinistön jokaisen ehdokkuuden aikana eli kolmesti olemme kokoomusnaisina pitäneet Cafe Niinistö -vaalikahvilaa. Ensimmäisellä kerralla yhdessä keskustalaisten kanssa. Hehän myös olivat Niinistön tukena. Kahvilassa oli puhujavieraina aina kansanedustajia ja ministereitä ja kävijämäärät ovat olleet suuria. Aina ei ole edes meinattu mahtua kahvilaan sisälle. Esille on aina pystytetty monta metriä korkea pahvi-Sauli, joka on puettu sään mukaan, joskus kaulaliinaan ja villapaitaan tai pahimpien pakkasten aikaan toppatakkiin. Kahdesti on Sauli saatu läpi. Harmi, että kaksi kautta on maksimimäärä, koska Saulin suosio kantaisi kyllä vielä seuraavankin kaksi kautta.
Meille kokoomusnaisille on ollut ominaista naisten keskinäinen kannustaminen yhteisten asioiden hoitoon ja kiittäminen vastuun kantamisesta. Olen aina pyrkinyt itsekin huomaamaan muiden tekemän työn. Yllätys oli suuri, kun sain itsekin pari kertaa omalta piirini tasolta aivan nolostuttavan hienon tunnustuksen. Piirin esityksestä vuonna 2003 Kokoomusnaisten liitto palkitsisi tässä piirissä vuoden esikuvallisena naisena. Kevätkokouksessa 2009 minulle luovutettiin vielä kokoomusmitali numero 63. En ollut edes tiennyt, että tallaisia myönnetään. Vaikka tällaiset tunnustukset kuuluisivat monille muillekin, niin kyllä ne suuresti ilahduttavat ja muistuttivat keskinäisen tuen merkityksestä.
"Olemme ottaneet paikkamme: Yhteiskunta ei kestä eikä kehity enää ilman naisia"
Juuri nyt koko yhteiskunta on heräämässä koronaunestaan kuin Ruusunen sadan vuoden jälkeen ja kokoomusnaisia tarvitaan elvytystyöhön todella kipeästi. Meitä tarvitaan osoittamaan alueemme kuntalaisille, että olemme vahvasti mukana rakentamassa tämän päivän Kauhavaa.
Teemme edelleen työtä naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä kotien ja perheiden hyväksi. Yhdistyksemme puheenjohtajana tällä hetkellä Tanja Malinen, sihteerinä Anna-Maija Renko, varapuheenjohtajana Anna-Leena Sorvisto, rahastonhoitajana Susanna Saarimaa, vaalipäällikkönä Lea Korpi, somevastaavana Leena Kunnari ja muina hallituksen jäseninä Sirpa Kyyriäinen, Johanna Haapaharju ja Mira Korpitie.
Rakkaat ystävät, kokoomusnaiset – on selvää, että tämän päivän yhteiskunta ei kestä eikä kehity enää ilman naisia. Me olemme ottaneet paikkamme. Miehet eivät pärjää ilman meitä. Paula Risikkokin tapaa aina sanoa: ilman naista politiikka on puolinaista. Vaikka joskus väsyttää ja jännittää ja tympäiseekin nämä hommat, niin rohkaisen lähtemään mukaan, vaikka ensin pieniin tehtäviin ja kun rohkeus ja kokemus kasvaa, me pystymme vaikka mihin."
kirjoittanut Marjatta Seppä-Lassila