Kauhavalla vietetään 26.11. valtakunnallista Päivä paloasemalla -tapahtumaa tavanomaista riemukkaammissa tunnelmissa. Talon väki esittelee ensin vieraille asemaa ja jakaa paloturvallisuustietoa ja siirtyy illaksi työväentalolle juhlimaan 40-vuotiasta Kauhavan Palomieskerhoa.
Erkki Vainionpää, Vilho Aro, Eino Puuskamäki, Markku Lehtikangas, Seppo Marttila, Kalevi Ylipelkonen, Heikki Ylipelkonen, Hannu Puuskamäki, Antti Niskanen, Kari Kankaanpää, Juho Niskanen, Mika Kankaansyrjä, Jaakko Pukkila, Markku Mäkinen, Heikki Visti, Esko Luoma, Pauli Aro ja Pekka Puuskamäki perustivat yhdistyksen toukokuussa 1982 todettuaan, että sammutusmiehillä saisi olla yhteistä toimintaa myös sammutus- ja pelastustehtävien sekä niihin valmentavien harjoitusten ulkopuolella.
Nykyinen puheenjohtaja Aki Rintamäki sanoo kerhon pitäytyneen roolissaan.
– Pyrimme tekemään muitakin asioita yhdessä kuin tulemaan hälytykselle, hän tiivistää.
Palomies Jari Kankaanpää luonnehtii toimintaa lähinnä työkyvyn ylläpidoksi.
– Se lisää henkistä hyvinvointia. Keikoilla työ on raakaa ja ikävääkin välillä.
Ampaistessaan liikkeelle hätäkeskuksen hälytyksestä valtaosa miehistä on Seinäjoen kaupungin toimenpidepalkkaisia sopimushenkilöitä. Vakinaisia viranhaltijoita on kaksi. Kerhoon kukin kuuluu, kuten mihin tahansa yhdistykseen, jos niin haluaa.
– Kaikki sammutushenkilöt taitavat olla jäseniä, tällä hetkellä meitä on 37, Rintamäki laskee.
Kunniajäseneksi esitetään jokaista pitkän uran puurtanutta, kun osallistuminen operatiiviseen toimintaan päättyy eläköitymiseen 68-vuotiaana.
Saunaillat, pikkujoulut ja reissut edustavat leppoisinta tyky-ohjelmaa. Kerholaiset myös hoitavat tehtäviä, jotka ovat auttamista mutta ilman hätätilanteen vaatimaa kiirettä.
– Pihanpesuja, lumenpudotuksia, altaiden ja paljujen täyttöä - sellaista pientä tekemistä, josta veloitamme vähän, Rintamäki luettelee esimerkkejä.
– Lisäksi päivystämme turvatehtävissä autourheilutapahtumissa ja jonkin verran kaadamme puita kriittisistä paikoista. Joskus on käyty sukeltamassa haulikko ja tarkistamassa vesijohto, Kankaanpää muistelee.
– Pelastustehtävät kustannetaan veronmaksajien rahoilla, eikä niistä laskuteta, mutta kerho pystyy tekemään tällaista.
Kaluston käytöstä kaikki palomiesyhdistykset ovat tehneet yhteistyösopimuksen pelastuslaitoksen kanssa. Polttoainekuluista ne vastaavat itse.
Vuosien varrella yhdistyksen jäsenistö on pelannut jääkiekkoa, lentopalloa sekä sählyä omilla vuoroillaan, hiihtänyt ja kalastanut. Kilpailut ovat tuoneet pokaaleja vitriiniin.
– Viimeksi muutama vuosi ennen koronaa meillä oli Alahärmän, Kortesjärven, Ylihärmän, Lappajärven ja Lapuan yhdistysten kanssa kolmiottelu, johon järjestäjä sai keksiä lajit. Sellaista hauskaa, Kankaanpää kertoo.
Urakkaluonteisena projektina kerho kunnostaa 30-lukulaista Ford Sussexia, jonka se sai ”raatokunnossa” lahjoituksena pari vuotta sitten. Auto on samanlainen kuin Kauhavan ensimmäinen pyörillä kulkenut paloauto.
– Työ lähti hyvällä flow´lla liikkeelle, mutta sitten tuli korona. Pikkuhiljaa sitä on nyt kuitenkin askarreltu, Kankaanpää sanoo.
Vuonna 1983 kerho sai oman tunnuksen. Palomies Jari Kankaanpään täyskaima taiteilija Jari Kankaanpää suunnitteli sen hihamerkiksi. Tunnus hyödynnettiin viirissä vuonna 1992.
Palomieskerhoa ovat 40 vuoden aikana johtaneet Esko Luoma, Matti Jouppi, Jari Kankaanpää, Erkki Viinikka, Henrik Karling, Mika Kankaansyrjä, Ari-Pekka Kallionpää, Petri Mäkinen, Nuutti Palviala, Timo Salomäki, Antti Kattelus ja Mika Ylikantola.
Nykyiseen johtokuntaan kuuluvat Aki Rintamäen lisäksi Sami Aro varapuheenjohtajana, Seppo Lamminpää rahastonhoitajana, Juha Paukku sihteerinä ja muina jäseninä Mika Ylikantola, Severi Kankaansyrjä sekä Panu Kotala.
