Ve­te­raa­ni­päi­vää juh­li­taan lähinnä ver­kos­sa – re­ser­vi­läi­set las­ke­vat sep­pe­leen Kau­ha­van san­ka­ri­hau­dal­le

Viimevuotisessa veteraanipäivän tilaisuudessa Anssin Jussin areenassa Jippii-kuorot ja veteraanien kuorot lauloivat yhdessä Veteraanin iltahuudon. Tänä keväänä ihmisten on juhlittava kotonaan. KUVA: ANU NAHKALA
Viimevuotisessa veteraanipäivän tilaisuudessa Anssin Jussin areenassa Jippii-kuorot ja veteraanien kuorot lauloivat yhdessä Veteraanin iltahuudon. Tänä keväänä ihmisten on juhlittava kotonaan. KUVA: ANU NAHKALA

Kauhavan kaupunki on muiden toimijoiden tavoin perunut kansallisen veteraanipäivän juhlan, jonka piti olla tänään.

Lapin sodan päättymisen ja rauhan alkamisen hetkiin voi kuitenkin palata esimerkiksi verkossa julkaistavia materiaaleja katsellen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kansallisen veteraanipäivän tervehdys on tasavallan presidentin kanslian verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen laskee seppeleen Hietaniemen hautausmaan sankarihaudoille, ja Puolustusvoimat laittaa hiljaisesta hetkestä kuvia kanaviinsa.

Yli 1000 hengen virtuaalikuoron laulama Finlandia-hymni soi valtioneuvoston Youtube-kanavalla.

Kauhavalla reserviläiset kunnioittavat veteraaneja laskemalla seppeleen Kauhavan kirkon vieressä olevalle sankaripatsaalle.

Alahärmäläinen Leena Vaismaa huomioi valtakunnallisen juhlapäivän oheisella runolla.

Te veteraanit, parhaan nuoruutenne,

uhrasitte eestä isänmaan.

Toivon rannan näitte edessänne,

se valoi uskon päivään parempaan.

Toivo rauhasta ja vapaudesta

liittyi silloin päivään jokaiseen.

Joskus, pienestäkin, toivon murusesta

sai lohdun epätoivon pimeyteen.

Myös moni äiti, hyvästellen lastaan, taiston kentille kun hänet lähetti,

mielen täytti toivo ainoastaan:

Voi kunpa poika vielä palaisi!

Toivon ranta täyttyi aatoksista,

ne rukouksin esiin tulvivat.

Sieltä jostain kaipuu sydämistä,

myös sanatonna paljon kertoivat.

Niin monta hiljaistakin huokausta,

sen voimme nyt vain aavistaa.

Kun kaiken peittää pilvi musta,

niin jostain toivon liekki pilkahtaa.

Veteraanit, nyt nöyrä kiitoksemme,

olette ansainneet sen jokainen.

Tämän maan kun saimme kodiksemme,

on toivo huomisesta yhteinen.

Näin toivon rantaan vielä käydä saamme,

ja nostaa lippu, sinivalkoinen.

Perintöä vaalien nyt muistakaamme:

Veteraanit, Te teitte sen!

Leena Vaismaa, Alahärmä

Ilmoita asiavirheestä