Yhä useampi tarvitsee selkokieltä – 10 prosentilla yläkoulunsa päättävistä nuorista on huono lukutaito, maahanmuuttajien ja muistisairaiden määrä kasvaa

Helmikuussa Kauhavalla vieraillut selkokielen pioneeri Pertti Rajala kertoi, että helpon suomen kielen tarve on kasvamaan päin.

– Koko ajan löytyy lisää kohderyhmiä. Selkokielen kehittäminen lähti 1980-luvun puolivälissä kehitysvamma-alan järjestöistä. Nykyään selkokieltä tarvitsevat myös maahanmuuttajat ja ikäihmiset, varsinkin muistisairaat. Heidän määränsä lisääntyy koko ajan. Uusin porukka tulee peruskoulusta.

Rajala viittasi siihen, että Pisa-tutkimuksen mukaan yhdeksännen luokan päättää joka vuosi noin 6000 nuorta, joilta puuttuu arkielämästä selviytymisen kannalta riittävä lukutaito.

– Nyt on alkamassa loistava projekti. Suomen Kulttuurirahasto on antanut Lastenkirjainstituutille miljoonan rahaa, että se hommaa kaikille yläkouluille selkokirjoja. Jos ne virittäisivät lukemaan, Rajala toivoi.

Myös Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän yläkouluille tulee ensi vuoden kesällä 50-150 selkokirjan ilmainen paketti.

Ylihärmän yläkoulussa selkokieli on tuttu juttu kaikilla luokka-asteilla silloin, kun tuntien teemana on kaunokirjallisuus.

– Selkokirjat sopivat keskittymisvaikeuksista kärsiville, S2-oppilaille (S2=suomi toisena kielenä –oppimäärä) sekä niille, joilla on erilaisia kielellisiä haasteita, äidinkielenopettaja Heli Kallio-Heimonen toteaa.

– Henkilöluettelot, lyhyet rivit ja kappaleet sekä yksinkertainen kieli helpottavat ymmärtämistä ja tekstimassan hahmottamista. Selkomukautukset on useimmiten tehty niin hyvin, että tarina pysyy varsin kiinnostavana ja juoni vetävänä, vaikka kieli onkin tavallista helpompaa.

Kallio-Heimonen myöntää odottavansa Lastenkirjainstituutin lahjoitusta.

– Se on erinomainen juttu. Saattaa olla, että jatkossa olisi tarvetta myös selkokielisille oppikirjoille reaaliaineissa, kuten historiassa ja maantiedossa.

Minna Kankaanpää opettaa äidinkieltä Kauhavan yhtenäiskoulun 8.-luokkalaisille. Hän sanoo hyödyntävänsä selkokirjoja monipuolisesti, mikä on ollut myös nuorten mieleen.

– Selkokirja on vaihtoehto luettavalle romaanille kaikilla oppilailla. Mikäli oppilaalla on lukemiseen tai oppimiseen liittyviä haasteita, selkokirjan valinta on kannustettavaa. Jos oppilas on laiska lukija muuten vain, on hänkin tervetullut valitsemaan selkokirjan, mutta kevennetty työmäärä voi vaikuttaa arvosanaan.

Kankaanpää on aitiopaikalla näkemään, että entistä suurempi määrä viihdepalveluita kilpailee nuorten ajasta ja lukemisen kiinnostavuus on vähentynyt.

– Nuorilla on vaikeuksia keskittyä pitkiin teksteihin, ja kirjat koetaan ”tylsiksi”, koska jännittävien osien vastapainona kirjoissa on aina myös hitaasti eteneviä kohtia. Selkokirjat ovat rakenteeltaan vauhdikkaampia. Myös niiden pituus on houkuttelevampi. Useita tunteja kestävä luku-urakkaa pidetään usein pelottavana.

Alahärmän yläkoulun äidinkielenopettaja Anna Jäätteenmäki ja hänen kollegansa käyttävät selkokirjoja opetuksessa vaihtelevasti.

– Vielä ehkä vähän, mutta tarve tulee tulevaisuudessa varmasti kasvamaan. Lukeminen on joillekin oppilaille hankalaa ja vaivalloista - selkokirjat helpottaisivat sitä ja tekisivät lukukokemuksesta mukavamman.

. Kauhavan kirjaston kokoelmissa on 315 selkokirjaa. Valikoimasta löytyy tietoa ja viihdettä aikuisille, nuorille ja lapsille.

– Selkokirjoja hankittiin viime vuonna paljon, varmaan kaikki, jotka olivat saatavilla, kirjastopäällikkö Pirjo-Riitta Viitajylhä kertoo.

– Selkokirjojen ilmestyessä markkinoille hinta saattoi olla 30-40 euroa. Nyt niitä kirjoitetaan ja painetaan enemmän ja hintakin on onneksi laskenut.

Viitajylhän mukaan selkokirjoja lainataan ”jonkin verran”.

– Eniten lasten ja nuorten aineistoa. Lainaajia ovat yleensä opettajat, jotka lainaavat luokalleen. Koululaisten lukutaito on selvästi heikentynyt, ja selkokirjojen lukeminen on hyvä mahdollisuus tutustua kirjallisuuteen. Selkokirjat myös auttavat ehkä suoriutumaan jostakin äidinkielen lukemisen tehtävästä.

Kirjaudu sisään

Yhä useampi tarvitsee selkokieltä – 10 prosentilla yläkoulunsa päättävistä nuorista on huono lukutaito, maahanmuuttajien ja muistisairaiden määrä kasvaa

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin