Valtaosa ravureiden suuvaurioista paranee viikossa – eläinlääkäriksi opiskeleva Anu Penttilä tutki lisensiaatintyötään varten 61 hevosta

Ylihärmäläislähtöinen eläinlääketieteen opiskelija Anu Penttilä selvitti syksyllä hyväksytyssä lisensiaatintutkielmassaan, pitääkö yleinen käsitys ravihevosten suuvaurioiden nopeasta paranemisesta paikkansa. Tulokset tukivat oletusta.

– 71 prosentilla tutkituista hevosista vauriot paranivat 5-8 päivässä, mikä oli hyvä tulos, Penttilä kertoo.

– Osalla hevosista ei ollut toisella tutkimuskerralla ollenkaan vaurioita, osalla ne olivat lieviä. Huonoimpaan eli D-luokkaan kuuluvia, vakaviksi laskettavia vaurioita ei löytynyt enää yhtään.

Havainnoistaan huolimatta Penttilä korostaa, että tutkimuksen perusteella ei voi sanoa viikon riittävän haavaumien ja verenpurkaumien häviämiseen kaikissa tapauksissa.

Penttilä päätyi aiheen pariin Suomen Hippoksen aloitteesta.

Hevosurheilun keskusjärjestö käynnisti jatkotutkimushankkeen reaktiona eläinlääkäri Kati Tuomolan havaintoihin, jotka nostattivat ravipiireissä kohun muutama vuosi sitten.

Tuomola oli tarkastanut ravihevosia maaliintulon jälkeen ja todennut 80 prosentilla suuvaurioita alueella, johon kuolain vaikuttaa.

– Olen ollut Vermon radalla eläinlääkärin avustajana, ja siellä tuli puheeksi, että Hippoksella on tarkoitus tutkia vaurioiden paranemista. Vermossa on muitakin opiskelijoita töissä, ja meiltä kysyttiin, että kiinnostaisiko, Penttilä taustoittaa.

– Koska olin ajatellut hevosiin liittyvää aihetta ja jotain jo pyöritellytkin, lupasin heti.

. Suu auki ja kieli käteen Penttilä kokosi tutkielmansa kirjallisuusosiot toissa syksynä. Talleille hän jalkautui viime helmikuussa.

– Lähestyin valmentajia, joiden tallit ovat mahdollisimman lähellä Vermoa. Kerroin tutkimuksesta ja kysyin halukkuutta olla siinä mukana. Kaikki valmentajat ottivat ehdotuksen tosi kivasti vastaan, hän kehuu.

– Moni tuli olan takaa seuraamaan, että mitä sieltä suusta löytyy ja oppisivatko hekin katsomaan. He voisivat itse arvioida, onko suu vaurion jälkeen riittävän hyvä ajoon vai pitääkö antaa lisää paranemisaikaa.

Penttilä ja omaa lisensiaatintyötään tehnyt toinen opiskelija Sofia Jalonen tarkastivat 61 hevosta heti startin jälkeen ja uudestaan 5-8 päivää myöhemmin. Kertojen välillä hevoset eivät kilpaillee, mutta niitä treenattiin normaalisti.

– Jompikumpi otti kielen käteen ja katsoi suupielen sisäpuolet, posket, kitalaen, ikenet ja hammasloman, ensimmäisen poskihampaan edessäkin on usein jotain jälkiä, Penttilä selvittää.

Kun toinen kirjasi, toinen etsi mahdollisia haavoja, mustelmia ja arpia. Pisteyttämällä vauriot Tuomolan kehittämällä asteikolla opiskelijat sijoittivat hevosen luokkaan A, B, C tai D. A-luokassa suu oli terve.

– Mitä enemmän pisteitä, sitä huonompi suu, Penttilä huomauttaa.

Ennen kuin yhdenkään karsinan ovea sai avata tutkimusaikeissa, oli haettava eettinen lupa Viikin eettiseltä toimikunnalta. Se valvoo muun muassa, ettei hevoselle aiheudu kipua.

– Jos menee vaikeaksi, kun hevonen vastustelee, luovutetaan. Meidän ei tarvinnut poistaa yhtään hevosta tutkimuksesta sen takia.

Kesätöihin Kauhavalle Penttilä uskoo valmentajien hyötyvän tiedosta, että suurin osa suuvaurioista ehtii parantua viikossa.

– He voisivat antaa hevosen olla sen ajan ilman kuolaimia ja miettiä vaihtoehtoista treenimuotoa, hän ehdottaa.

Kilpailueläinlääkäreille tulokset antavat eväitä kilpailukiellon keston määrittämiseen.

Verenpurkaumien ja nirhaumien aiheuttajana on pidetty lähinnä kuolaimen hankausta. Penttilän mukaan se ei selitä kaikkia löydöksiä.

– Suuvaurioita tulee muutenkin. Ruotsissa tutkittiin siitostammoja, ja niiltäkin löytyi suuvaurioita, vaikka kuolaimia ei ollut käytetty vuoteen. Olisikin tärkeää pitää raspausväli säännöllisenä, ettei hampaissa ole piikkejä.

Penttilä sanoo, että lisensiaatintutkielma nosti esiin monta uutta tutkimuskysymystä.

– Olisi esimerkiksi mielenkiintoista tutkia hevosen suu ennen starttia ja sen jälkeen, että mitä sinne on tullut startissa. Jos löytäisi jonkun ratkaisun, mikä kuolain sopii millekin hevoselle. Se on kyllä aika haastava rasti varmasti.

Ensi kesän Penttilä viettää todennäköisesti Kauhavalla.

– Alustavasti on puhuttu, että tulisin sinne kunnaneläinlääkärin sijaiseksi.

Valmistuttuaankin hän lupaa katsella ensin kunnaneläinlääkärin virkaa.

– Saisi tatsia tekemiseen. Sen jälkeen kiinnostaisi erikoistua hevosiin.

Kirjaudu sisään

Valtaosa ravureiden suuvaurioista paranee viikossa – eläinlääkäriksi opiskeleva Anu Penttilä tutki lisensiaatintyötään varten 61 hevosta

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin