Uutiset

Tv-sarjasta tuttuun taloon avattu Galleria Lakeus toi taidetta Ikolan kylään

Maria Leskinen avasi Taidegalleria Lakeuden isänsä Vesa Leskisen ja tämän vaimon Tertun omistamaan rakennukseen.
Maria Leskinen avasi Taidegalleria Lakeuden isänsä Vesa Leskisen ja tämän vaimon Tertun omistamaan rakennukseen.
Kuva: Anu Nahkala
  • Anu Nahkala

Maria Leskinen käy juoksuttamassa opastekyltin Kankaantien laitaan ja toivottaa tulijan samalla tervetulleeksi Taidegalleria Lakeuteen.

Hän avasi uuden käyntikohteen kesäkuussa vanhempiensa Vesa ja Terttu Leskisen Ikolan kylässä omistamaan pohjalaistaloon ja sulkee sen heinäkuun lopussa, kun lomasesonki alkaa hiipua.

– Se oli vissiin siskoni Marita Kangasmäki, joka joskus ehdotti, että tämähän sopisi galleriaksi, ja Maria oli ajatellut samaa asiaa, Vesa muistelee.

Taidekasvattajaksi ja psykologian aineopettajaksi opiskellut Maria oli haudutellut ideaa pitkään. Valmistuttuaan Lapin yliopistosta hän oli tehnyt opetustyötä viisi kuusi vuotta mutta siirtynyt pikku hiljaa yhä enemmän kuvataiteen ja kuvitusten pariin.

– Se ajatus tsemppasi, että muutkin suvussa halusivat nähdä rakennuksen tässä käytössä, hän sanoo ja lupaa toiminnalle jatkoa.

– Olen hakenut viisumia Brasiliaan, jossa miesystäväni asuu, mutta tarkoitus on tulla aina kesäisin pitämään galleriaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hanna-Maria Mainelakeuden maalaukset toivottavat tulijan tervetulleeksi Gallerian eteisen seinällä.
Hanna-Maria Mainelakeuden maalaukset toivottavat tulijan tervetulleeksi Gallerian eteisen seinällä.
Anu Nahkala

Lakeus levittäytyy Ikolan kylässä sijaitsevan talon porstuasta tupaan ja tupakamariin. Niiden seinille on ripustettu Alku-nimisen ryhmänäyttelyn teoksia, yhteensä parikymmentä Marialta ja kuudelta muulta taiteilijalta.

– Meistä neljä on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta tai asuu täällä, loput neljä ovat muualta, Maria huomauttaa.

Hänen omaa antiaan Alku-näyttelyyn ovat esimerkiksi eläinaiheiset lyijykynätyöt ja kangaskuosi, jonka hän suunnitteli tekstiilialaa opiskelevan serkkunsa Satu Rintakarin kanssa.

Ylihärmään on lähettänyt teoksiaan seinäjokelainen Kristiina Mäkimattila, joka tunnetaan muun muassa alahärmäläisen Merja Mäen Unilehmä-satujen kuvittajana.

Kauhavalaislähtöisen Tero Ulvilan ja tämän puolison Sanna Maria Paanasen taiteen erityispiirre paljastuu Marian opastuskierroksella:

– He tekevät niin, että toinen menee työhuoneelle, aloittaa maalaamisen ja lähtee pois. Toinen tulee tilalle ja jatkaa samaa teosta.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Voitontuoja on Tero Ulvilan ja Sanna Maria Paanasen yhteisteos.
Voitontuoja on Tero Ulvilan ja Sanna Maria Paanasen yhteisteos.
Anu Nahkala
Taidepuodin tuotteita on esillä muun muassa vanhan peilipiirongin päällä.
Taidepuodin tuotteita on esillä muun muassa vanhan peilipiirongin päällä.
Anu Nahkala

Taidepuodin puolella on myynnissä näyttelyyn osallistuvien taiteilijoiden kortteja ja muita printtituotteita sekä lastenkirjoja.

Lakeuden ideaan kuuluvat myös toiminnalliset hetket.

– Torstaisin on lasten työpaja, jonne voi tulla ilmoittautumatta ja josta perin 5 euron materiaalimaksun. Tarkoituksena on hyödyntää luonnon materiaaleja ainakin joissakin tehtävissä, esimerkiksi yhdistellä teoksiin kuivattuja kasveja, Maria selvittää.

– Lauantaisin kokoontuu kaikille avoin käsityöklubi. Siellä jokainen saa tehdä omaa käsityötään. Samalla keskustelemme ja jaamme vinkkejä.

Leskiset toivat gallerian sivuun ihmisvilinästä, jotta myös harvaan asutun alueen ihmiset pääsevät nauttimaan taiteesta ja osallistumaan yhteiseen toimintaan tarvitsematta lähteä kauas.

– Puodin tuotolla tuemme taiteilijoita. Yritämme viedä galleriakulttuuria siihen suuntaan, että sen sijaan, että taiteilijan täytyy maksaa saadakseen työnsä näytteille, hän saa korvauksen. Samasta syystä olemme keränneet näyttelylle kolme sponsoria, Maria kertoo.

– Me emme odota täältä rahaa, että sillä lailla galleria ei ole perheellemme mikään bisnes, Vesa tarkentaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Maria Leskinen suunnitteli kangaskuosin serkkunsa Satu Rintakarin kanssa.
Maria Leskinen suunnitteli kangaskuosin serkkunsa Satu Rintakarin kanssa.
Anu Nahkala

Avaamalla Lakeuden Maria halusi myös päästää ihmiset katsomaan vanhaa pohjalaistaloa. Alkuperäistä esineistöäkin on jonkin verran tallella, esimerkiksi Könninkello ja piironki, jonka Vesa muistelee olleen aina samassa paikassa, eteläikkunoiden välissä.

– Isä on tehnyt paljon töitä, että tämä on pysynyt kunnossa, Maria kiittää.

Kankaantien varren kaksifooninkinen on rakennettu ulkoseinästä löytyvän kaiverruksen mukaan vuonna 1869.

– Minun suvulleni tila päätyi, kun isoisäni isä, Untamalasta lähtenyt Isak Koivisto osti tämän 1860-luvun alussa, luultavasti pakkohuutokaupasta. Nälkävuodet olivat loppumassa, ja siihen aikaan sai isojakin tiloja halvalla. Ei Isak varmaan erityisen varakas ollut, Vesa arvelee.

Viimeksi taloa isännöi Vesan veli Reino Leskinen, kun perikunta omisti tilan. Hänen kuoltuaan vuonna 1998 huoneet jäivät asumattomiksi.

Rakennus oli aikanaan myös televisiosta tuttu. Sisällä kuvattiin alun perin vuonna 1993 esitettyä Ylen draamasarjaa Hyvien ihmisten kylä.

– Tämä oli Tapio Liinojan esittämän turkistarhaajan Reino Topparin koti, Vesa mainitsee.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli