Siskokset yhdistivät näyttelyksi kaksi eri tyyliä

Galleria Kaaren taide-elämys toukokuussa on Marja Nukalan ja Merituuli Metsolan yhteisnäyttely Kaksi sisarusta. Naiset panivat nimensä Kaaren varauskirjaan, kun kulttuuriohjaaja Laura Kivimäki vinkkasi, että keväällä olisi tilaa.

– Esitin Merituulelle kysymyksen, että kuis ois, ja hän innostui heti, Nukala kertoi avajaisissa viime viikon maanantaina.

Alahärmäläinen Nukala on Härmäin Kuvataideyhdistyksen puheenjohtaja sekä verhoomo- ja kehystysalan yrittäjä. Artesaaniksi muiden opintojen ohella kouluttautunut Metsola asuu nykyään Jalasjärvellä, jonne hän muutti synnyinkunnastaan Alahärmästä vuonna 2018.

Metsola ripusti galleriaan tekstiilitaidetta sekä akryylimaalauksia, Nukala lyijykynä-, grafiikka-, pastelliliitu- sekä alikeompelutöitä.

– Meillä on kummallakin niin oma tyyli. Minulla se on naivistis-surrealistinen. Rakastan värejä, ja mielikuvitukseni laukkaa. Tykkään kirjailija, filosofi Torsti Lehtisen ajatuksesta, että lasten kaltaisten on taiteen valtakunta. Marja taas tekee mallista ja tarkkaa, Metsola esitteli.

Nukala vahvisti isosiskon luonnehdinnan osoittamalla tämän päätä.

– Merituulilla kuvat ovat täällä, minulla niiden pitää olla paperilla. Käytän esimerkiksi valokuvia apuna, että saan lopputuloksesta mahdollisimman paljon lähtökohdan näköisen.

Nukala on viehättynyt erityisesti lyijykynän käytöstä, mutta alikeompelua hän hyödyntäisi tekniikkana enemmänkin, jos siihen liikenisi yritystoiminnalta aikaa.

– Alikeompelussa on kaksi materiaalia, päällimmäinen yleensä keinonahkaa. Päällimmäiseen piirretään kuvio, joka tikataan, ja alempi materiaali leikataan tikkausten sisältä näkyviin sieltä, mistä halutaan.

. Metsola pohti avajaispuheessaan taiteen vaikutusta. Hän totesi, että taiteen ympäröimänä kasvanut lapsi ja nuori ymmärtää sen merkityksen myös myöhemmin elämässään.

– Me olemme onneksemme Marjan kanssa saaneet kasvaa kodissa, jossa taidetta ja käsillä tekemistä arvostettiin ja siihen myös todella kannustettiin, hän kiitti.

– Huolehdittiin siitä, että oli kyniä ja paperia. Isä osti minulle ensimmäiset öljyvärit ja maalaustelineen, kun oli 12-vuotias. Ensimmäisen oman yksityisnäyttelyni pidin kirjastossa vuonna 1982.

Nukala mietti kysyttäessä syytä perheen taidemyönteiseen ilmapiiriin, jota lähinnä isä piti yllä. Äidillä oli kädet täynnä työtä viiden lapsen katraassa.

– Isä olisi ehkä halunnut itsekin tehdä kaikenlaista, mutta elämä oli ennen sellaista, ettei mahdollisuutta ollut. Hän halusi sitten antaa mahdollisuuden meille.

Metsola totesi taiteen olevan ilmaisun, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline.

– Se voi saada ihmisen hetkeksi unohtamaan arjen ja kokemaan, että elämässä on jotakin suurempaa. Taide ei kuitenkaan avaudu, jos sen ääressä ei pysähdy.

Mon, 8/8

Kirjaudu sisään

Mon, 8/8

Siskokset yhdistivät näyttelyksi kaksi eri tyyliä

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin