Risat farkut saattavat päätyä bändikämpän akustiikkalevyksi – Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän hyötykäyttöasemilla kerätään nyt myös tekstiilijätettä

Vihreät kahden kuution metallisäiliöt kaikilla Ekoroskin 23 hyötykäyttöasemalla nielevät takkeja, housuja, hameita, paitoja, lakanoita, pyyhkeitä ja pöytäliinoja.

Kauhavan ja yhdeksän muun kunnan omistama jätehuoltoyhtiö aloitti tämän vuoden alussa poistotekstiilien keräämisen noudattaakseen marraskuussa 2021 hyväksyttyä asetusta.

Se velvoitti kunnat järjestämään asumisesta syntyvän tekstiilijätteen vastaanoton alueellisilla vastaanottopisteillä viimeistään 1.1.2023.

Ekoroskin tiedottaja Pia Grankvist hehkuttaa uuden jätelajin keräämistä loistojutuksi mutta myöntää parin viikon kokemuksella sen olevan vielä lasten kengissä. Käytännöissä on oppimista sekä asiakkailla että yhtiöllä.

– Mitään määrällistä tavoitetta ei ole asetettu, vaan tavoitteena on mahdollisimman hyvä lajittelu. Se on tärkeää tässä mutta myös haaste.

Grankvist viittaa muun muassa toisen pohjalaisen jäteyhtiön, Stormossenin, yritykseen pitää keräysastiaa kauppakeskuksessa, lähellä asukkaita. Kokeilu osoitti ihmisten viitanneen kintaalla lajitteluohjeille ja pitäneen astiaa jopa roskakorina.

– Sinne tuli tavaraa ihan laidasta laitaan, tölkkejä, kahvikuppeja, jätskinkääreitä. Kaikki tekstiilit menivät pilalle. Ekoroskissa päätettiinkin heti, että astiat on sijoitettava hyötykäyttöasemille, joilla on henkilökuntaa neuvomassa.

. Vaatteet kiertyvät uusiksi kuiduiksi Kauhavan hyötykäyttöaseman hoitaja Hilkka Palomäki kertoo poistotekstiilikeräyksen lähteneen mukavasti käyntiin.

– Toki rauhallisesti ja tunnustellen. Kysyntää kyllä on. Kävijät ovat tosi kiinnostuneita keräyksestä ja varsinkin siitä, mihin tekstiilit menevät.

Pia Grankvistin mukaan poistotekstiilikeräykseen ei kannata eikä edes saa viedä mitä tahansa kaapista, vintistä tai ulkorakennuksesta kaivettua.

– Poistotekstiiliä on sellainen, joka ei ole enää käyttökunnossa. Vetoketju on rikki, kankaassa on reikiä tai nappeja puuttuu. Käyttökelpoisen neuvoisin viemään mieluummin kirpputorille tai antamaan hyväntekeväisyyteen, hän selventää.

– Tekstiilit kierrätetään kuituina uusien tuotteiden raaka-aineeksi, joten niiden pitää olla kuivia ja puhtaita. Alusvaatteita ja sukkia ei oteta hygieniasyistä vastaan.

Grankvist neuvoo heittämään homeiset ja likaiset tekstiilit energiajätteeseen, kuten tähänkin asti.

– Sinne kuuluu esimerkiksi traktoria ruuvanneen maatilan omistajan öljyinen haalari. Kengät, nahkatakit, laukut ja vyöt viedään edelleen hyötykäyttöasemalle.

Myös pakkaamiseen on ohjeensa. Tekstiilejä ei työnnetä astiaan irrallaan eikä jätesäkissä vaan muovikassissa.

– Jätesäkki ei mahdu keräysastian aukosta, ja kassia täyttäessä on ehkä helpompi mieltää, että tavaran on oltava tietynlaista, Grankvist perustelee.

Hilkka Palomäki kehottaa tuomaan tekstiilit asemalle valmiiksi pussissa, jonka kahvat on sidottu.

– Mytyssä ne saavat olla. Ei tarvitse ruveta viikkaamaan ja silittämään, hän vitsailee.

Ainutlaatuinen Euroopassa Hyötykäyttöasemilta tekstiilit kuljetetaan Ekoroskin jätekeskukseen Pietarsaareen. Ne käydään läpi, lajitellaan ja toimitetaan päätepisteeseensä Paimion kierrätyslaitokselle Varsinais-Suomeen.

Marraskuussa 2021 avatussa laitoksessa on kaksi linjastoa, joista toisessa kauhavalaisiltakin kerätty tekstiilimassa tuotetaan uusiokuiduiksi. Niistä valmistetaan muun muassa lankaa, akustiikkalevyjä, suodatinkankaita, kuitukangasta, toppauksia, eristeitä, pakkausmateriaaleja ja komposiittituotteita.

Linjastot pystyvät tällä hetkellä käsittelemään 10 prosenttia Suomen vuosittaisesta tekstiilijätemäärästä

– Paimion laitos on ainutlaatuinen koko Euroopassa, vastaavaa ei löydy muualta, Grankvist kehaisee.

Kirjaudu sisään

Risat farkut saattavat päätyä bändikämpän akustiikkalevyksi – Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän hyötykäyttöasemilla kerätään nyt myös tekstiilijätettä

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin