Pernaalla esitettiin koululle jatkoa, Ruotsalassa huolettivat tien vaarat

Pernaan koululla viime viikon keskiviikkona pidetyssä kuulemistilaisuudessa nousi esiin kaksi vastakkaista näkemystä koulun lakkauttamisesta, joka on kasvatus- ja opetuslautakunnan listalla 20. marraskuuta.

Oppilaan äidin, valtuutetun ja hallituksen jäsenen Annukka Annalan lukemassa kannanotossa Alakylän kyläyhdistys vaatii, että Pernaan koulu saa yhdenmukaista kohtelua muiden kyläkoulujen kanssa ja että lautakunta kumoaa lakkautusesityksen.

”Tasa-arvoinen kohtelu toteutuu, kun Pernaan koulun toiminta päätetään samoissa oppilasmäärissä kuin muissakin Kauhavan alueen lopetetuissa kouluissa. Jos verrataan Pernaan koulun nykyistä oppilasmäärää Ylihärmän Kankaan koulun lopetustilanteessa olleeseen oppilasmäärään, Pernaan koululla on lähikouluna vielä vuosia elinkaarta jäljellä.”

Yhdistys toteaa, että pienelle koululaiselle on merkitystä, onko koulumatkan pituus 6 vai 16 kilometriä.

Se moittii työpäivien pidentymistä, pitää koulun sulkemista kaupunkistrategian vastaisena ja on huolissaan liikenneturvallisuudesta, koska reitti uuteen monitoimitaloon kulkee teitä, joilta puuttuu kevyen liikenteen väylä

”Päätöstä Pernaan koulun lakkauttamisesta ei saa tehdä pienen oppilaan turvallisuuden kustannuksella”, kannanotossa todetaan.

Kyläyhdistys viittaa myös omaan rooliinsa.

”Alakylän kyläyhdistys ry on tukenut Pernaan koulun toimintaa vuokraamalla ja laittamalla kuntoon koulun ympäristön maa-alueet, hankkimalla itse tai hankkeiden välityksellä koulun ympäristöön pelikentän, tenniskentän, leikkikentän välineineen sekä korkeushyppypatjan ja uusinut liikuntasalin välineistöä. Vapaaehtoistoiminnan tuottoja on suunnattu Pernaan koulualueen kehittämiseen.”

Päivi Mäkinen, jonka lapsi käy Pernaan koulua, sanoi kannattavansa muutosta lämpimästi.

– Erittäin mielelläni olen sulkemassa tämän koulun. Lapselle on parempi saada isompi kaveripiiri ja päästä isompaan kouluun. Koulumatkaakaan emme pidä ongelmana.

Päivi Mäkisen puoliso Jaakko Mäkinen kiitti Pernaan koulun ilmapiiriä, opetuksen laatua ja opettajia mutta totesi omiin lapsuudenkokemuksiinsa viitaten, että pienessä koulussa esimerkiksi peleissä on tasoeroja, kun kentällä kirmaa oppilaita eri luokilta.

Hän pohti myös sitä, ovatko pitkät koulupäivät ollenkaan huono asia.

– Onko parempi, että lapsi mahdollisesti odottaa vanhempia kotona töistä tai harrastuksista pari kolme tuntia vai että hän on siellä koululla tai autossa pitempään?

Äiti Taina Hietamäki oli niin ikään koulun sulkemisen kannalla.

– On helpointa lapsille, että kaikki siirtyvät koulukeskukseen kerralla. Jos Pernaalta mentäisiin vaikka ensi vuonna, koulukeskuksessa katsottaisiin, että nyt nuo sivukyläläiset tulevat.

Hietamäki mainitsi myös yhdysluokkien haastavuuden.

– Vaikka olisi kuinka hyvä opettaja, kolmea neljää luokkaa on vaikea opettaa yhtä aikaa.

Kysyjä, joka halusi tietää, menevätkö nykyiset Pernaan koululaiset ensi syksynä Kosolaan vai uuteen koulukeskukseen, ei saanut vastausta.

Vs. sivistysjohtaja Päivi Paavolan mukaan oppilaaksiottoalueita ei ole vielä päivitetty.

– Kuljetukset ovat työn alla ja oppilaaksiottoalueet siihen liittyen. Niiden pitää olla valmiit tammikuun loppuun mennessä.

Paavolan mukaan valmistelutyössä on ykkösenä se vaihtoehto, että koulukeskus on se, johon kuljetetaan, ja Kosolaan menevät ne, joiden matka on iästä riippuen alle kolme tai viisi kilometriä.

– Tässä vaikuttaa vähän sekin, että Kosola on rakennettu 150 oppilaalle, mutta siellä on 235 oppilasta. Olemme odottaneet, että ylitäyttötilanne helpottuu koulukeskuksen valmistuttua. Joudumme monelta suunnalta miettimään, miten se vaikuttaa, että jos Kosolassa väki vähenee, koulukeskuksessa se lisääntyy.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan eteen tulee 20.11. myös Ruotsalan koulun lakkauttamisesitys.

Viime torstai-illan kuulemistilaisuudessa Ruotsalassa ei esitetty mielipiteitä sen enempää koulutoiminnan lopettamisen puolesta kuin vastaankaan, vaan vanhempia kiinnostivat uuteen koulukeskukseen liittyvät käytännön seikat.

Äiti Terhi Lauttamus halusi tietää, kuinka kuljetukset järjestetään.

Vs. sivistysjohtaja Päivi Paavola viittasi kaupungin kotisivuilta löytyvään koulukuljetussääntöön ja rohkaisi osoittamaan tarkemmat kysymykset asiasta vastaavalle toimistosihteerille Tuija Kallionpäälle.

– Meillä on tietty ohjelma koulukuljetusten laskentaan. Perussääntö on kuitenkin se, että 0.-2.-luokkaisilla kuljetusraja on 3 kilometriä ja 3.-6.-luokkalaisilla 5 kilometriä. Lisäksi jokaisella kuljetusoppilaalla on niin sanottua omakulkemismatkaa. Koulukuljetuksen piiriin kuuluminen ei tarkoita sitä, että haetaan kotipihasta.

– Auto kulkee tiettyä reittiä, ja oppilas tulee sille reitille, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Eero Paavola täydensi.

Äiti Kati Rajamäki oli huolissaan Ruotsalaan ja Jylhään kaavaillusta kevyen liikenteen väylästä.

– Ehtiikö se valmiiksi? Aika lailla vaarallinen tuo väli Ruotsalasta koulukeskukseen, hän murehti.

Päivi Paavola tiesi, että määrärahaesitys ja suunnitelma ovat olemassa.

– Enempää en tohdi teknisen puolesta sanoa, mutta mielestäni väylä on nivottu koulukeskuksen valmistumiseen. Sen rakentaminen ei voi riippua mahdollisista säästötoimista.

Keskustelua virisi siitä, onko esi-, ala- ja yläkoululaisille sekä lukiolaisille selkeästi erotut tilat, vai voivatko eri-ikäiset lapset ja nuoret ”sekoittua” isossa talossa.

Päivi Paavola esitteli kouluasteiden omia siipiä ja piha-alueita mutta totesi, ettei väkeä eristetä toisistaan lukoilla.

– Jos joku hyvin utelias pikkukoululainen lähtee kierrokselle, hän pääsee varmasti opettajanhuoneeseen asti.

Oppilaan isällä Matti Latomäellä oli toive:

– Varmaan pitää kiinnittää huomiota yhtenäisen kulttuurin luomiseen, että koululle syntyy me-henki eikä ihmisiä ole siellä karsinoissaan.

Ruotsalassa tuli puheeksi myös se, viedäänkö koulukeskukseen tavaraa vanhoista, osin sisäilmaongelmaisiksi todetuista kouluista.

– Meillä on neljään alaryhmään jaettu kalustotyöryhmä. Viime kokouksessa tilapalvelupäällikkö kertoi, että kaiken, minkä voi upottaa veteen, saa siirtää, Päivi Paavola siteerasi Ulla Salmista.

– Uusina tilataan pulpetit, muut kalusteet ja kirjat, Ruotsalan koulunjohtaja Maarit Tammisto tiesi.

Anu Nahkala