Tilaajalle

Lannoitteet, sähkö, polttoaineet, varaosat kallistuneet: Kustannusten nousu uhkaa nostaa ruoan hintaa

Etelä-Pohjanmaalla toimii 32 MTK-yhdistystä, joista neljä toimii Kauhavan alueella. Maataloustuottajien suurimpia murheita ovat äkillisesti kohonneet tuotantopanosten hinnat, mikä on merkinnyt akuuttia kustannuskriisiä maataloudelle. Kustannusten nousuun ovat olleet syynä lannoitteiden, sähkön ja polttoaineiden hintojen korotukset. Myös rakennuskustannukset ovat parin viime vuoden aikana nousseet. Sen sijaan tuottajahinnat eivät ole nousseet samassa tahdissa.

– Koneiden hintoihin on tullut korotuksia ja varaosien hinnat ovat nousseet. Varaosien saatavuudessa on ollut hankaluuksia, MTK-Alahärmän puheenjohtajan Jouni Kleimola lisää.

Hän huomauttaa, että lannoitteiden hinnat ovat vuodessa yli kaksinkertaistuneet, kun maakaasun hinta kipusi 17-kertaiseksi.

– Maakaasusta tehdään ammoniakkia lannoiteteollisuudelle. Lannoitteiden saatavuuskin on heikko. Ei välttämättä tiedetä, pystytäänkö kaikkea tarvittavaa lannoitetta toimittamaan ensi kevääksi. Ongelma on maailmanlaajuinen, mutta lähinnä se koskee Eurooppaa.

Hän varoittelee, että ennen pitkää tuotantokustannusten nousu luo hinnannostopaineita ruokaan. Kun lannoitteita ei saada, osa tiloista pystyy hieman kompensoimaan puutetta käyttämällä karjanlantaa, mutta se ei Kleimolan mukaan ratkaise tilannetta.

– Jos markkinatalous toimii niin kuin se yleensä toimii, niin lannoitteiden käyttömäärät vähenevät ja tuotanto pienenee. Kyllä siihen saa varautua, että ensi vuonna ruoan hinta nousee.

Kleimolalla on viljatila ja lisäksi hän työskentelee Etelä-Pohjanmaan Osuuspankissa.

– Vastaan pankin maataloussektorista. Tilat eivät lähivuosina tee suuria investointeja. Valiolla tuotantosopimukset rajoittavat tilan laajentamista. Sikapuolella ei koko Suomessa tapahdu mitään, mutta broileripuoli kasvaa jatkuvasti. Lihanauta-investointeja ei oleteta tulevan, koska vasikoista on vähän pulaa ja loppukasvatuspaikkoja on riittävästi. Konekauppoja ja peruskorjauksia toki tulee, mutta isot investoinnit ovat aika vähissä seuraavien 1-3 vuoden aikana, Kleimola ennakoi.

Tämänhetkistä maataloustukien ohjelmakautta on jäljellä vielä ensi vuosi.

– Uusi tukikausi alkaa vuonna 2023. Siihen liittyy myös investointitukikehikko. Tällä hetkellä tila voi saada avustusta ja korkotukilainaa investointeihin, mutta tulevalla kaudella nämäkin tasot voivat muuttua. Oletuksena on, että tasot pysyvät ennallaan. Nyt on ihan hyvä investointitukitaso, mutta markkinataloushan ohjaa sitä, milloin tilan kannattaa investoida.

Hän luettelee, miten uusi tukikausi mahdollisesti vaikuttaa tilojen arkeen.

– Vielä emme tiedä, mitä uudelle tukikaudelle on tulossa. Tieto tahtoo tulla aika myöhään, monesti vasta uuden tukikauden alettua. Ympäristöasiat varmasti nousevat suurempaan rooliin. Oletuksena on, että uusia parsinavettoja ei enää tehdä, mutta tämä ei tietysti enää vaikuta. Uudet navetat ovat pääosin pihattoja, mutta vanhoja parsinavettoja on Suomessa vielä 65 prosenttia. Eläinmäärissä luku on kuitenkin paljon pienempi.

Kleimola arvioi, että sikatiloille määräykset muuttuvat niin, että vapaa porsitus tulee pakolliseksi.

– On epäilty, että emakko voi tallata porsaat, kun käytössä ei ole porsitusaitausta. Näin ei ole käynyt, vaan vaikutus tuotantoon on ollut positiivinen. Porsaskuolleisuus on havaittu pienemmäksi vapaassa porsituksessa, jolle tilat voivat hakea tällä hetkellä eläimen hyvinvointitukea.

Ilmastonmuutos puhuttaa maataloustuottajia, jotka yleisessä keskustelussa tahtovat joutua maalitauluiksi. Kleimolan mielestä keskusteluun tarvittaisiin enemmän suhteellisuudentajua.

– Olisi hyvä tuntea faktat, kun puhutaan keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Koko Suomen maatalouden päästöt ovat samaa luokkaa kuin Helsingin Energian hiilivoimalla tuottaman kaukolämmön päästöt. Luin myös lehdestä, että Kiina rakentaa lähivuosina parisataa uutta hiilivoimalaa.