Tilaajalle

Kortesjärven vuoden yrittäjä Jouni Pirttinen: On odottavat tunnelmat siitä, rupeaisivatko nahkojen hinnat vähän nousemaan

Mustaisnevan Turkis oy:n yrittäjä Jouni Pirttinen vastaanotti Kortesjärven Yrittäjät ry:ltä yrittäjäpystin, kunniakirjan ja kukat Härmän Kylpylässä 2.11. järjestetyssä tilaisuudessa.

– Yrityksen perusti isäni Antti Pirttinen vuonna 1982, hän aloitti muutamalla ketulla: kolmella uroksella ja kymmenellä naaraalla, poika muisteli alkutaivalta.

Hän ryhtyi itse vetäjäksi vuonna 1993.

– Osan yrityksestä omistaa edelleen veljeni Risto Pirttinen.

Jouni Pirttinen kasvatti toimintaa huomattavasti, ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että tarhalla on 1 600 eläintä.

– Olen joutunut vähentämäänkin reippaasti, parhaimpina aikoina eli vuosina 2011 - 2015 kettuja oli noin 3 000.

Sitten ala alkoi kärsiä maailmanlaajuisesta ylituotannosta ja nahoista oli liikatarjontaa.

– Lama iski rajusti, ja kysyntä hiipui. Nahkoja jäi myymättä huutokaupoissa, se oli kova isku.

– Alalla on vain kestettävä talouskäännökset ja pitää osata toimia sen mukaan. Nyt on odottavat tunnelmat siitä, rupeaisivatko nahkojen hinnat vähän nousemaan.

– Toivotaan, että tilanne alkaisi jo korjaantua. Vaikuttaisi siltä, että turkiseläinten määrät vähenevät, minkeillä vissiin on jo käynyt niin. Mutta Kiinassa vaan lisätään sinikettujen määrää, Jouni Pirttinen sanoi.

Hän tuumasi, ettei 1 600 ketulla kuitenkaan nyt pärjää. Siksi hän työskentelee myös vieraalla.

– Olin Ylihärmässä Junkkari oy:llä vuosina 1999 - 2013 ja palasin sinne viime talvena.

Häntä ei ole tympäissyt lähteä kokoonpanotöiden jälkeen vielä tarhalle.

– On mukavaa olla eläinten kanssa tekemisissä. Tykkäisin vielä, että nahkojen hinnatkin olisivat kohdillaan.

Pirttisellä on sinikettuja ja shadowkettuja ja jonkun verran muunnosta eli siniketun ja hopeaketun risteytystä. Nahkojen laatu on keskimääräistä parempaa huutokaupoista saatujen tilastojen perusteella.

– Yritän parantaa jatkuvasti siitoseläinkantaa ja siksi haen siihen joka vuosi uusia eläimiä. Kanta paranee pikku hiljaa, siinä ei oteta kerralla isoja askeleita.

Tarhaajien vuoden kierto on edennyt siihen vaiheeseen, että edessä on nahoituskausi.

– Se alkaa marraskuun loppupuolella. Olen ulkoistanut työt naapuritarhalle, kauhavalaiselle Marko Kleimola oy:lle. Nahoitusaikaan minulla on ollut Keijo Salo kiireapulaisena jo monta vuotta. Avovaimoni Minna Kultalahti auttaa tarhalla tarvittaessa.

Pirttinen kertoi vielä, että 1980-luvun Kortesjärvellä oli noin 80 turkistarhaa.

– Nykyään on enää muutama paikallinen tarhaaja, ja yhden käden sormilla voi laskea myös muualla asuvat tarhaajat, joilla on toiminta täällä.

Mia Kärkkäinen