Kauhavan lukion rehtorin Toni Uusimäen puhe ylioppilasjuhlassa 29.8.2020

Tiedän tänään paremmin kuin koskaan sen, mitä tarkoittaa pitkän odotuksen palkitseminen ja lukuisien toiveiden täyttyminen. Kauhavan lukion ja yläkoulun viisi ja puoli vuotta kestänyt evakkotaival päättyi elokuun alkuun. Talvilomaa 2015 vasten 150 lukion opiskelijaa, 250 yläkoulun oppilasta ja henkilökunta lähtivät väistöön sisäilmaongelmaisesta vanhasta koulukeskuksesta. Kaupungin tekninen toimi löysi lukiolle väistötilaksi pääosin kaupungintalon lasisiiven, ja yläkoululle keskustan koulun. Huoli oli tuolloin todellista niin monesta asiasta. Miten opetus järjestetään, voivatko sisäilmaoireista kärsineet opiskelijamme ja opettajamme toipua, mistä rahat korvaaviin opetusvälineisiin, oppikirjoihin ja muuhun maalliseen materiaaliin, jota jätimme läjäpäin jälkeemme?

Vaikeudet kuitenkin voitettiin yksi kerrallaan ja kaikkiin edellä mainittuihin kysymyksiin saatiin vastaus ja vähintään tyydyttävä ratkaisu. Väliaikaisuuden tunne oli silti todellinen. Asiaa kuvasi hyvin se, että muutaman taulun ripustaminen osoittautui haasteelliseksi, vaikka muuten saimme arjen ja opetuksen pyörimään. Ehkä kyse oli hetkellisestä toivottomuuden tunteesta tuntemattoman tulevaisuuden edessä. Vanha työyhteisö hajosi. Opiskelijoista ja monista yhteisistä opettajista tuli moderneja kiertolaisia. Luottamusmieselimissä käytiin monta vääntöä ennen kuin asialle löytyi ainoa oikea ratkaisu: rakennetaan kokonaan uusi koulu. Kouluväkeen kuuluvien sydämessä syttyi toivonkipinä, joka ei enää suostunut sammumaan. Kuten vietnamilainen zenmestari Thich Nhat Hanh on todennut, toivo on tärkeää siksi, että sen avulla kestämme vaikean nykyhetken helpommin. Jos me uskomme, että huomenna kaikki voi olla paremmin, me jaksamme kantaa taakkaamme tänään.”

Arvoisa juhlayleisö,

on hienoa saada toivottaa teidät tervetulleeksi Kauhavan upouuden koulukeskuksen ensimmäiseen juhlaan. Meillä on tänään mahdollisuus iloita 38 kevään ylioppilaskokelaamme kanssa heidän hienoista saavutuksistaan. Tilaisuuden tekee arvokkaaksi se, että meidän kanssamme juhlii Kauhavan yhteiskoulun ylioppilaita 50 vuoden takaa. Vuosikertomuksen mukaan nämä kevään 1970 ylioppilaat todistivat koulussaan varsin aktiivista vuotta. He osallistuivat abiturienttivuotenaan kansainväliseen IEA-tutkimukseen, jossa selvitettiin muun muassa sitä, mitä koululaiset eri puolilla maailmaa tiesivät luonnontieteistä ja miten hyvin he ymmärsivät lukemaansa tekstiä. Aktiivisiin aikoihin viittaavat myös maininnat taidekerhon, tyttöjen telinevoimistelun, kristillisen kerhon ja shakkikerhon kaltaisista uusista tulokkaista. Lisäksi kouluun oli palkattu kouluterveyssisar.

Luulen, että riemuylioppilaille toivo on filosofi Aristoteleen tavoin ollut heräävä unelma. Itse toivon, että uusi koulukeskus palvelee lapsia ja nuoria modernina, viihtyisänä, toimivana ja kauniina oppimisympäristönä, mutta samalla koko Kauhavaa monitoimitilana, eräänlaisena unelmatehtaana, jossa on paljon erilaisia toimijoita. Arkkitehti Mikko Uotila ja rakennuksen käytännön suunnittelusta vastannut seinäjokelainen Motiivi Oy ovat pyrkineet luomaan mahdollisimman joustavia ja arkkitehtuuriltaan kauniita tilaratkaisuja tulevien vuosikymmenten tarpeisiin. Meidän koulustamme tulee toivottavasti yksi Kauhavan vetovoimatekijöistä. Kauhavan kaupunkistrategiassa lasten ja nuorten asiat ovat keskiössä. Lapsiperheiden houkuttelemiseksi Kauhava on satsannut viime aikoina myös vilkkaaseen koulurakentamiseen, uusiin asuinalueisiin ja kevyenliikenteen väyliin. Tänä syksynä alkaa juuri rakennusluvan saaneen hyvinvointikeskuksen rakentaminen. Sen hintalappu on aika lähellä koulukeskuksen 20 miljoonaa euroa, mutta sen työllistävä vaikutus on paikkakunnallamme hyvin huomattava. Valmistuttuaan hyvinvointikeskus ja koulukeskus voivat löytää synergiaetuja esimerkiksi opiskelijahuollon kehittämisessä.

Arvoisat kuulijat,

Kauhavan lukio täyttää ensi vuonna sata vuotta. Katsomme lukiossa jatkavamme vuonna 1921 perustetun Kauhavan keskikoulun perinnettä. Itsenäisen Suomen alkuaikoina oppikoulu- ja keskikouluverkosto laajeni voimakkaasti. Kauhava oli keskimääräistä vauraampi maalaispitäjä, jossa sivistyksen ilosanoma levisi täällä perustetun nuorisoseuraliikkeen, kirjaston ja laajentuneen kansakouluverkoston ansiosta. Toivo vielä paremmasta virisi – ja muotoili tulevaisuuden.

Nyt sata vuotta myöhemmin olemme kokeneet historiallisia asioita viime kuukausien aikana. Osa niistä on ollut myönteisiä, osa hieman kielteisiä. Kauhavan lukio on uusine tiloineen potentiaalisesti vetovoimaisempi kuin koskaan. Tänä syksynä aloittanut liikunnan monilajiryhmä on houkutellut lukioomme eri lajien lahjakkaita ja motivoituneita nuoria. Meillä on ympärillämme eteläpohjalaisittain poikkeuksellisen monipuolinen liikuntatilojen keskittymä. Täällä on helppo sekä harrastaa että kehittyä urheilijana läpi lukuvuoden aamuharjoitusten sekä urheiluseurojen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Kolmas vetovoimatekijä on opetuksen laatu. Lukiomme on menestynyt vuodesta toiseen hyvin ylioppilaskirjoituksissa, joilla on kasvava merkitys jatko-opintoihin hakeutumisen kannalta.

Hyvin tehty perustyö näkyy monien laskuvuosien jälkeen kasvaneena opiskelijamääränä. Kun viime lukuvuonna meillä oli 139 opiskelijaa riveissämme, aloitti elokuussa uuden lukuvuoden 186 opiskelijaa. Lukion ykkösellä aloittaneiden opiskelijoiden määrä 86 on lukiomme historian suurin. Kun yhtenäiskoulussa on yli 600 oppilasta, on lukiolaisten ja peruskoululaisten määrä 790 selvästi yli ennakoidun. Sanoisin niin, että meillä on tiivis, mutta hyvä tunnelma. Kun Härmänmaan musiikkiopiston oppilaat ja Järvilakeuden kansalaisopiston aikuisopiskelijat käyttävät myös koulukeskuksen monipuolisia tiloja, voidaan sanoa, että opinahjomme sykkii pientä ja vähän suurempaa elämää aamukahdeksasta iltakymmeneen.

Kevään 2020 koronaviruspandemia seurauksineen on meille kaikille liiankin tuttu juttu. Siitä ei voi kuitenkaan vaieta eikä sitä voi sivuuttaa, kun ajattelee sekä mennyttä että alkanutta lukuvuotta. Kauhavan lukio siirtyi muiden lukioiden tavoin etäopetukseen maaliskuun puolivälissä. Digiloikka oli pakko ottaa. Opetus sujui alkukankeuksien jälkeen kohtalaisen hyvin, vaikka etäopetuksen arki olikin ajoittain raskasta suuren työmäärän takia. Tänä päivänä lakitettaviin kevään kokelaisiimme poikkeustilanne iski ensimmäisenä siten, että ylioppilaskirjoitusten aikataulua tiivistettiin. Tämä yllätti valtakunnallisesti aika monen opiskelijan. Etäopetus jatkui kevätlukukauden loppuun asti. Nyt on aika paikata joitain opetukseen jääneitä aukkoja keväältä.

Rajojen sulkeutuminen ympäri maailmaa johti myös siihen, että Kauhavan lukion kansainväliset hankkeet siirtyivät tähän lukuvuoteen. Toivo auttaa meitä toimimaan ja jaksamaan eteenpäin. Jos kaikki sujuu ennakoidulla tavalla, voimme toteuttaa opintoretket Kiinaan ja Kreikkaan ensi keväänä. Sama pätee meidän ja viiden lähilukion Korkeakoulut lukioon -hankkeeseen sekä kahdeksan lukion yhteistyöhön uuden lukiokoulutuksen opetussuunnitelman laatimisessa. Viime lukuvuodelta periytyvien hankkeiden onnistunut läpivienti onkin keskiössä kuluvan vuoden aikana. Me uskomme, että asioilla on taipumus järjestyä.

Hyvä kevään kokelas,

libanonilainen runoilija ja kirjailija Kahlil Gibran on tuotannossaan käsitellyt toivoa, ylioppilasjuhlamme teemaa. Hänen mielestään ”toivo on puoli elämää, välinpitämättömyys on puoli kuolemaa”. Tämän aforismin perusteella teillä on mahdollisuus elää hyvin täyteläistä elämää. Olen jo aikaisemminkin julkisesti todennut sen, että te olette olleet poikkeuksellisen koulumyönteinen ikäluokka. Todellinen koulun luottojengi.

Muistan hyvin, miten reippaasti toteutitte aloittavina ykkösinä lukion laajaa ja monipuolista ohjelmaa Suomen juhliessa sadatta vuottaan itsenäisenä valtiona. Te menitte rohkeasti hakemaan mummoja ja pappoja tanssilattialle senioritansseissa, vaikkei teillä aivan vielä ollut niitä tanssitaitoja, jotka tulivat esiin vanhojen tanssien Virginia reelissä ja freestylessa lukion kakkosella. Lähilukioiden Pohjalta pintaan -hankkeessa tutustuitte monipuolisesti vesiasioihin ja joukkueenne pääsi soutamaan kirkkovenekisassa Lappajärvellä.

Kakkosella osa teistä teki laatutyötä kansainvälisessä vesistöhankkeessamme Drops of Lifessa ja asetti työnne jatkajille riman korkealle. Suuri osa teistä teki kulttuurimatkan renessanssin synnyinsijoille Firenzeen Italiaan. Hymy ei hirveästi hyytynyt, vaikka kahden viimeisen yön aikana kirput kävivät kiinni pariin huonekuntaan hostellissamme. Siitäkin selvittiin.

Pientä pohdintaa aiheutti mielessäni kolmannen syksyn yo-kirjoitukset. Seurasin niitä esteellisenä kaukaa sivusta ja kuulin niistä vasta tulosten saavuttua. Jääkiekkotermein ilmaistuna näytti hetken siltä, että tolpat olivat kolisseet ja kiekko oli löytänyt perille maaliverkkoon odotettua harvemmin. Kevään play offeihin luisteli kuitenkin sisuuntunut ja kuntohuippunsa löytänyt joukkue. Kentällä alkoi tapahtua. Lamppu Ylioppilastutkintolautakunnan molarin takana alkoi syttyä kiihtyvään tahtiin. Tehopisteitä keränneiden kirjo oli laaja. Eniten YTL:n maalivahtia kieputti tähtihyökkääjä Joona Lindgrén, joka poistui kaukalosta kuusi laudatur-tehopistettä kerättyään. Tiimin loppusaldo oli komea. Kauhavan lukion joukkue oli ylioppilastutkinnon pakollisissa aineissa keskiarvolla 4,75 Etelä-Pohjanmaan paras ja valtakunnallisesti sijalla 45 kaikkiaan 386:n lukion joukossa.

Menestyksen takaa löytyvät oikean asenteen, riittävän kunnianhimon, laadukkaan opetuksen ja lahjakkuuden ohella myös hyvä yhteishenki, jonka rakentamisessa on ilmeisesti yhteisillä bileilläkin ollut oma vaikutuksensa. Teillä on hyvät lähtökohdat elämään. Varsin moni on jo saanut jatko-opintopaikan, toisilla oman alan löytäminen on vielä edessä. Useat teistä ovat suorittamassa varusmiespalvelustaan ja jokainen haluasi olla särmä sotilas. Niin armeijassa kuin elämässäkin teille jokaisella on oma paikkansa ja tehtävänsä. Hoitakaa ne kunnialla.

Päätän puheeni 1700-alun englantilaisen poliitikon, kielenkääntäjän ja lehtimiehen Joseph Addisonin aforismiin onnellisuudesta ja toivon merkityksestä: ”Kolme onnelliselle elämälle välttämätöntä asiaa ovat: jokin työ jota tehdä, joku jota rakastaa ja jokin mitä toivoa.”

Stipendien saajat:

Pohjanmaan Osuuspankki, Sverigekontakt i Finland, Tix Säätiö, Pro Musica -mitali, vuoden 1970 ylioppilaiden kannustusstipendi: Tuomas Ahola

Pohjanmaan Osuuspankin nuorisopalkinto, LC Ylihärmä, Kauhavan lukion stipendirahasto: Juuso Alanen

Kauhavan Rotaryklubi, LC Ylihärmä, Kauhavan Wanhanajan Lentopäivät ry: Jenna Ala-Rantala

Pro Musica -mitali: Jenni Evälä

Pro Musica -mitali: Eetu Hietala

Kauhavan Wanhanajan Lentopäivät ry: Venny Hovila

LC Kortesjärvi, LC Helahoito: Iida Hölsömäki

Pro Musica -mitali: Jimi Innanen

Komiat-lehti, Kauhavan Rotaryklubi: Senja-Maria Kamppila

Tix Säätiö: Artturi Kettula

Pro Musica -mitali: Iisakki Kettula

Kauhavan lukion stipendirahasto: Juho Leivo

Kauhavan Säästöpankin kulttuurisäätiö, Kauhavan lukion stipendirahasto, Pohjola-Norden, vuoden 1970 ylioppilaiden kannustusstipendi: Joona Lindgrén

Kauhavan Wanhanajan Lentopäivät ry: Roosa Passi

Nordea, Kokoomuksen Kauhavan kunnallisjärjestö, Kauhavan Yrittäjät ry, Pro Musica -mitali: Viivi Piri

Kyösti ja Ville Virrankosken stipendirahasto, Kauhavan lukion stipendirahasto: Eero Prusti

Kauhavan lukion stipendirahasto: Susanna Pukkila

Vuoden 1970 ylioppilaiden kannustusstipendi, LC Kauhava, Irma Niemisen stipendirahasto: Neea Rintala

Kauhavan lukion stipendirahasto: Saina Saarijärvi

Kauhavan Säästöpankin kulttuurisäätiö: Sanna Tuominen

Nordea, Ylihärmän Säästöpankin Kauhavan konttori, Tix Säätiö, Long Playn vuosikerta, Kauhavan Info: Konsta Uusimäki

Tix Säätiö: Samuel Vaarankorpi