Kauhavan lukion 29 tuoretta valkolakkia

Kauhavan lukiosta pääsi ylioppilaaksi 29 ylioppilasta.

– Vain kaksi niistä kokelaistamme, joilla oli mahdollisuus saada tutkinto valmiiksi kevään kirjoituksissa, ei vielä ylittänyt maaliviivaa. Tämän kevään ylioppilaskirjoitusten tulosta voi luonnehtia kiitettäväksi. Yleisradion lukiovertailussa, jossa otetaan huomioon pakollisena kirjoitettavien aineiden keskiarvot, olimme sijalla 74 kaikkiaan 387 päivä- ja aikuislukion joukossa, Kauhavan lukion rehtori Toni Uusimäki kertoi.

Kulunut lukion lukuvuosi on ollut Uusimäen mukaan työteliäs ja monipuolinen.

– Lukuvuottamme on viitoittanut normaaliin vuodenkiertoon kuuluvien rutiinien ohella ylioppilastutkinnon digitalisointi, lukiokoulutuksen voimakas uudistaminen, monipuolinen hanketoiminta ja uusien kansainvälisten yhteyksien rakentaminen.

Uusimäki totesi, että tutkinnon digitalisointi on ollut sekä suomalaisille lukioille että YTL:lle melkoinen ponnistus.

– On hämmästyttävää, miten vähäisin ongelmin kyettiin Suomessa toteuttamaan kymmeniätuhansia opiskelijoita ja opettajia koskenut uudistus muutamassa vuodessa.

Lukiokoulutuksen uudistamisen tahtia Sipilän hallituksen aikana rehtori Uusimäki luonnehti hengästyttäväksi.

– Ensi elokuussa astuu voimaan lukiolaki, joka tuo mukanaan monta muutosta. 75 lukiokurssin sijaan uudet opiskelijat tähtäävät vähintään 150 opintopisteeseen. Tämä mahdollistaa lukioille myös aiempaa paremmin oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien suunnittelun. Lukiouudistus tuo mukanaan nykyistä tiiviimmät työelämäyhteydet ja vahvemman kansainvälisyyskasvatuksen. Ylioppilaskirjoitusten lisääntyvä käyttö jatko-opintojen valintaperusteena johtaa siihen, että ylioppilaskirjoitusten uusimismahdollisuudet lisääntyvät, Uusimäki selvitti yleisölle.

Jatkossa lukiolainen rakentaa itselleen henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisältää opiskelusuunnitelman, yo-tutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman.

– Tässä hän saa apua oppilaitoksen opetushenkilöstöltä ja erityisesti opinto-ohjaajalta. Henkilökohtaisen ohjauksen määrä kasvaa, ja ilman jatko-opintopaikkaa jääville ylioppilaille on järjestettävä jälkiohjausta. Uudessa lukiossa opiskelijalle on tarjottava erityistä tukea, joka näkyy muun muassa hänen oikeutenaan saada erityisopetusta.

50 vuotta sitten ylioppilastutkinnon suorittaneiden riemuylioppilaiden puheen piti Pekka Nieminen. Hän totesi ympäristön muuttuneen 50 vuodessa täydellisesti.

– Viisikymmentä vuotta on ihmisyksilön kannalta pitkä aika, se on myös puolet itsenäisen Suomen iästä. Pitkän ajan kuluessa on ehtinyt tapahtua paljon. Seuraavan vastaavan ajan kuluessa tapahtuva muutos on täydellä varmuudella vielä paljon suurempi, jotain sellaista jota emme osaa nyt kuvitella, Nieminen arveli.

Hän evästi tuoreita ylioppilaita oikeisiin elämänarvoihin, elämänviisauteen, rohkeuteen, oikeudenmukaisuuteen ja inhimillisyyteen.

– Oikeiden arvojen lisäksi tarvitaan kunnon koulutus, joka kestää ajan aaltoja ja jolle on hyvä rakentaa uutta osaamista. Toivotan teille hyvää jatkoa yliopistolain viimeistä lausetta lainaten: toimikaa isänmaan ja ihmiskunnan parhaaksi.