Jättipalsami on syytä hävittää armoa antamatta – katso video

Pieni mutta päättäväinen joukko kitkijöitä näytti jättipalsamikasvustolle taivaan merkit Kauhavanjoen rannassa Pernaan koulun kohdalla toissa viikolla. Talkoolaiset nyhtivät kasvit juurineen, työnsivät ne jätesäkkeihin ja veivät lopuksi kaupungin koululle tuomalle siirtolavalle.

– Kotona jättipalsami on tehokkainta hävittää niin, että sen nyppää juurineen maasta ja jättää kuivumaan kivelle tai vaikka jätesäkin päälle. Epävakaalla säällä kasvin voi sulkea säkkiin kuukaudeksi mätänemään. Kuivuneen tai mädäntyneen jättipalsamin saa heittää kompostiin, vieraslajitiedotusta ja -torjuntaa hoitava ELY-keskuksen harjoittelija Eveliina Lampinen neuvoi.

– Jos siemenkotia on jo alkanut muodostua, ne pitäisi polttaa esimerkiksi sekajätteessä.

Jättipalsamilla on salakavalan soma, vaaleanpunainen kukinto, joka ponkii penkistä, pellosta tai pientareelta ryhdikkäänä pystyyn.

Kolikon toisella puolella ovat ikävät vieraslajiominaisuudet.

– Jättipalsami on niin voimakaskasvuinen, että levitessään se peittää alleen kaiken alkuperäisen kasvillisuuden, mikä vähentää luonnon monimuotoisuutta. Se taas on huono esimerkiksi pölyttäjien kannalta, Lampinen selvittää.

– Olemattomilla juurillaan jättipalsami ei pysty sitomaan maa-ainesta, joten se aiheuttaa eroosiota. Tulva-aikana penkereet saattavat sortua.

Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon.

Talkoot Pernaalla olivat ensimmäiset, jotka ELY-keskus pani pystyyn tänä kesänä Lapuanjokivarressa. Järjestelyissä olivat mukana Kauhavan kaupunki, Alakylän kyläyhdistys ja Härmänmaan 4H-yhdistys.

– Haluaisimme saada eteenpäin tietoa, että tämä kasvi olisi hyvä hävittää joen yläjuoksulta. Siemen kulkee jopa viisikilometriä, ja jos yläjuoksulla ei hoideta hommia, täällä alajuoksulla ollaan ihan ihmeissään, puheenjohtaja Sini Sippola perusteli Alakylän kyläyhdistyksen mukanaoloa.

– Kerta kaikkiaan mahtavaa, että ELY järjestää näitä talkoita. Kauhavan keskustasta kyseltiin mahdollisuutta samaan.

4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Siltamäki sanoi olevansa paikalla lähinnä kuunteluoppilaana.

– Meillä kasvaa tätä valtavasti kotonakin, hän harmitteli.

– Lupasin talkoiden jälkeen tiedottaa vieraslajeista yhdistyksen somekanavissa.

Eveliina Lampisen mukaan heinäkuu on mainiota aikaa jättipalsamin hävittämiseen.

– Kun kasvit ovat jo tehneet siemenet ja siemenkodat paukkuvat, on myöhäistä. Silloin kitkijä todennäköisesti levittää kasvia enemmän kuin poistaa.

Jättipalsami tuottaa runsaasti siemeniä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä, jotka sinkoutuvat pahimmillaan seitsemän metrin päähän. Jättipalsamilla ei ole Suomessa luontaisia vihollisia.

Anu Nahkala