Härmän historiallisen käräjätalon kunnostuksen tueksi avattu keräys, jokainen voi lahjoittaa haluamansa summan

Härmä-Seura on entisöimässä kulttuurihistoriallisesti tärkeää Härmän käräjätaloa eli Alaviitalan Käräjätaloa. Se sijaitsee Alahärmän kivikirkon eteläpuolella.

Kotiseutuyhdistys Härmä Seuran puheenjohtaja Airi Linna toteaa, että käräjätalolla on mielenkiintoinen ja värikäs historia Venäjän vallan loppuaikana ja Suomen itsenäisyyden alkuvuosina sekä taitelija Eero Nelimarkan vaimon Saiman kotitalona.

– Käräjätalon viimeinen isäntä, Jaakko Alaviitala, kuoli tapaturmaisesti 1968. Sen jälkeen talo jäi vähitellen käyttämättömäksi. Käräjätalo siirtyi Härmä-Seura ry:n omistukseen syksyllä 2018, jolloin seura päätti ryhtyä kunnostamaan käräjätaloa vaaliakseen härmäläistä historiaa ja kulttuuria, Linna taustoittaa.

Perimätiedon mukaan talo on veistetty Lappajärvellä vuonna 1845. L-muotoinen käräjätalo koostuu asuinosan lisäksi varsinaisesta käräjäsalista sekä tuomarin ja lautamiesten peräkamareista. Käräjiä talossa on istuttu Venäjän vallan aikana vuodesta 1863 alkaen aina Suomen itsenäisyyden alkuvuosiin 1924 saakka. Tuona aikana käräjätalossa ovat olleet tuomittavina monien paikallisten rikollisten ohella valtakunnallista mainetta saavuttaneet häjyt, muun muassa Antti Isotalo (1831-1911) sekä Antti Rannanjärven (1828-1882) surmaaja Erkki Fräntilä.

– Kunnostustyön jälkeen käräjätalo tulee lunastamaan taas oman paikkansa kirkonkylän sydämessä ja saa uutta eloa yhteisöjen kokoontumispaikkana ja näyttelytilana. Tämän upean rakennuksen historiaa havisevat seinät ja tilat tarjoavat arvokkaat puitteet mihin tahansa härmäläiseen toimintaan niin erilaisille yhdistyksille, tapahtumille kuin perhejuhlille, Airi Linna uskoo.

Käräjätalon kunnostustyöt ovat edenneet tehdyn suunnitelman mukaisesti. Talon vesikatto on uusittu, samoin ikkunat sekä pahoin kärsinyt sisääntulonurkkaus. Hirsitöihin ovat osallistuneet oman paikkakunnan perinnerakentajat. Taloon on hankittu myös uusi sähkö- ja vesiliittymä.

– Rakennuksen näkyvät sisärakenteet sekä alkuperäinen irtaimisto ovat säilyneet yllättävän hyvin mahdollisesti alkuperäisinä tai ainakin hyvin vanhassa muodossaan. Kunnostettavaa on kuitenkin paljon, mikä vaatii sekä aikaa että varoja. Käräjätalon kunnostukseen ovat osallistuneet monet seuran jäsenet käyttäen tärkeään työhön paljon talkootunteja, mutta kaikkea työtä ei voida talkoilla tehdä.

Härmä-Seuran toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin eikä sillä ole käytettävissä merkittävästi omia varoja. Siksi Härmä-Seura hakee yleisellä rahankeräyksellä (Poliisihallituksen lupa nro RA/2021/246) varoja käräjätalon kunnnostamiseen härmäläisten yhteiseen käyttöön ja härmäläisen historian säilytytämiseksi tuleville sukupolville.

– Kerätyillä varoilla on ensisijaisesti tarkoitus kattaa omarahoitusosuutta, jota erilaiset haetut ja haettavat hankerahat ja avustukset edellyttävät. Tähän mennessä tehdyistä kunnostustöistä aiheutuneista kuluista noin 40 prosenttia on katettu hankerahoituksilla, selvittää keräystoimikunnan puheenjohtaja Risto Kleimola.

Lahjoitukset maksetaan viranomaisen valvomalle keräystilille (FI86 4744 0010 2155 26), josta syntyviä korjauskustannuksia katetaan.

– Hankkeen tämän hetken kustannusarvio on noin 250 000 euroa, joka jakaantuu usealle vuodelle.

Keräyksen suojelijana toimii Saima Nelimarkan pojantytär professori, taiteilija RN Riitta Nelimarkka.

– Härmä Seura ry toivoo, että härmäläistä kotiseututyötä arvostavana voisitte osallistua rahankeräykseen ja tukea härmäläisen historian ja kulttuurin säilymistä tuleville sukupolville sopivaksi katsomallanne summalla. Toivomme Teidän haastavan lahjoituksen ohella tuttavianne ja sukulaisianne mukaan kampanjaan, puheenjohtaja Linna esittää.

Seura toivoo lahjoituksia 15.6. mennessä.

– Pyydämme Teitä ystävällisesti käyttämään seuraavia tietoja lahjoitusta tehtäessä. Saaja: Härmä Seura ry/käräjätalo, tilinumero: FI86 4744 0010 2155 26, lahjoitusmäärä esimerkiksi 50 euroa tai muu summa, Linna ja Kleimola opastavat.