Hallitus sai osansa Kurvisen koronamoitteista: ”Johtamista pitää uudistaa, ministeriöiden välisiä raja-aitoja kaataa ja lainvalmistelun laatua parantaa”

Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa lauantaina 24.4. puhunut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen toteaa, että Suomi on koronan jäljiltä vakavassa paikassa. Hänestä hallituksen puoliväli- ja kehysriihessä on kyse Suomen selviytymisestä:

– Työttömyys jyllää. Velkaa on korvia myöten. Osattomuus kytee. Vanhat ongelmat, ennen muuta taloudessa, ovat ratkaisematta. Pitää saada aikaan käänne. Päätöksiä, joilla Suomi nousee ja selviytyy, niin että kodeissa ja työpaikoilla voidaan luottaa tulevaisuuteen, Kurvinen linjaa.

Keskustan eduskuntaryhmän lähtökohta tilanteen kohentamiseksi on sama kuin aikaisemmin:

– Pitää tehdä päätöksiä, joilla Suomi nousee, joilla saamme ihmisille töitä ja Suomen kasvuun kiinni. Toivon todella, että kaikissa hallituspuolueissa kypsyy ymmärrys Suomen tilanteen vakavuudesta. Päätösten lykkäämiseen, saati päättämättömyyteen ei ole varaa. Kyse on Suomen selviytymisestä.

– Välillä tuntuu, että joiltakin on unohtunut kestävä viisaus: vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.

Kurvisesta koronakriisi on näyttänyt, että keskittämispolitiikka on tullut tiensä päähän.

– Ihmiset ovat jo omilla päätöksillään valinneet hajauttamisen. Väljempi Suomi tekeytyy. Tämä pitää nyt ottaa entistä voimallisemmin kaiken politiikan lähtökohdaksi.

Hän näkee, että erityisesti koulutuspolitiikan suuntaa on jo muutettu:

– Siinä missä kokoomuslaiset opetusministerit ovat kaikin tavoin keskittäneet koulutusta, keskustalaiset tiede- ja kulttuuriministerit ovat lisänneet tuhansittain nuorten opiskelupaikkoja maakuntiin. Suomi nousee vain koko pituudellaan. Maakuntien voimavarat pitää ottaa käyttöön. Hajautetumpi yhteiskunta on myös ratkaisu isoimpien kaupunkien erityisongelmiin, etenkin asumisen kalleuteen, hän katsoo.

Kurvinen ei säälinyt suomiessaan puoluevaltuustolle eduskuntaa ja viranomaisia, ”virallista Suomea”, siitä miten heikosti Suomessa valmistauduttiin koronaviruskulkutautiin. Hallitus ja ministeriöt saivat osansa moitteista:

– Sähläämistä on ollut liikaa, liian monessa asiassa. Vasen käsi ei ole tiennyt, mitä oikea tekee. Joutuu kysymään, onko iskukyky kunnossa vieläkään?

Kurvinen pelkää, että korona ei jää ”viimeiseksi mustaksi joutseneksi”.

– Pidän välttämättömänä, että koronanhoito käydään osa-alue osa-alueelta perusteellisesti läpi, kun tautitilanne pysyväisemmin helpottaa. Sen pohjalta pitää tehdä johtopäätökset Suomen iskukyvyn parantamiseksi ja laittaa ne toimeksi. Ainakin johtamista pitää uudistaa. Ministeriöiden välisiä raja-aitoja pitää kaataa. Lainvalmistelun laatua pitää parantaa ja lainsäädäntöä joustavoittaa. Tästä kaikesta pitää rakentaa parlamentaarinen yhteisymmärrys.

Kulunut vuosi on ollut kansanedustajille kova.

– On kova koulu päättäjälle, kun hätä ja huolet tulevat iholle. Kun on tosi kyseessä, kun langan päässä on ihminen, jolta on työpaikka menossa alta, firma kaatumassa, mieli särkymässä.

– Välillä korvat ovat olleet palautteesta punaisina. Ihmisten pinna on palanut. Sekin kuuluu näihin hommiin, Kurvinen toteaa.

Joskus pienikin apu on ollut iso apu:

– Olemme selvittäneet, saako äiti hakea nuoren muuttokuorman Uudenmaan sulun aikana, pohtineet terveysturvallisia ohjeita kesätapahtumalle, auttaneet hakemaan kustannustukea, ohjanneet ihmisen hakemaan itselleen apua. Näitä ihmisten asioita me olemme hoitaneet.