Lapset huovuttivat Elämänpuun hyvinvointikeskukseen

Kauhavan hyvinvointikeskus sai tiistaina yläaulansa seinälle Elämänpuun. Järvilakeuden kansalaisopisto lahjoitti yhteisötaidehuovan Perhekeskus Kaislalle, ja se julkistettiin pienimuotoisessa juhlassa.

– Aivan mahtava väriläiskä, teoksen vastaanottanut lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuushoidon palvelujen vastuuyksikköjohtaja Merja Kattelus kehui.

– Perhekeskus kokoaa kaikki perheiden kanssa työtä tekevät työntekijät saman käytävän ympärille, ja sinne mennään tämän ohi, samoin osastolle ja hammashoitolaan. Ihanaa, että tämä on kaikkia vastassa.

Elämänpuu syntyi kansalaisopiston hallinnoiman Kankurikisällit-hankkeen ja sen yhteistyökumppaneiden mahdollistamilla hiihtolomaleireillä viime vuonna. Lapset tekivät sitä Alahärmässä, Evijärvellä sekä Lappajärvellä kahden tekstiilitaiteilijan, Henna Mantereen ja Leena Rissan, ohjauksessa.

. Elämänpuun materiaali on huovutustekniikoilla työstettyä lampaanvillaa.

– Villa oli aluksi irtonaisia karvoja, joista jokainen leiriläinen teki neulahuovuttamalla jonkun kuvion, Mantere esitteli.

– Minä sommittelin yhteiselle pohjalle rungon, ja kuviot kerättiin sen päälle. Lisäksi leikattiin lehtiä huopalevystä.

Lopullisen ilmeensä Elämänpuu sai yli-iiläisen käsityöläisen Asta Siuruan huovutusmankelissa.

Mantere paljasti, että samankaltaista taidetta valmistuu myös ensi kesän leireillä, joita kansalaisopisto organisoi lasten loma-aikoina. Yksi teos lahjoitetaan Lappajärvelle. Toinen, kulttuuritoimen tilaama, menee Kauhavan kirjastoon.

– Lappajärvelle on pyydetty järviaiheista teosta, kirjastoon on tulossa jotain satumetsähenkistä.

. Kuten paljastusjuhlassa on tapana, taideteos oli tilaisuuden alkupuolen liinan alla piilossa. Kansalaisopiston kannatusyhdistyksen varapuheenjohtaja Anna-Liisa Niemi pohjusti sen poistoa puheenvuorolla kauhavalaisesta käsityöperinteestä, jonka hän totesi olevan loistoluokkaa.

– Voidaan sanoa, että täällä on tehty käsitöitä 1800-luvulta alkaen. Joka talossa oli kangaspuut, joissakin kahdet. Perheenäidit saivat käsitöistä ansiotuloa, mikä oli suuri voimavara, kun ajattelee, kuinka vaatimattomissa oloissa monet elivät.

Tilaisuuden kunniavieraiksi kutsutut Kauhavan yhtenäiskoulun 1B-luokan oppilaat kuulivat Niemeltä kauhavalaisesta erikoisuudesta, rautatieaseman laiturikaupasta, joka virisi, kun junat rupesivat pysähtymään täällä 1910-luvulla.

– Aina, kun juna tuli, kekseliäät naiset menivät asemalle myymään kudonnaisia, leivonnaisia ja mitä tahansa maatalouden tuotteita. Kaupanteko päättyi, kun Kauhavalle perustettiin käsityöliikkeitä.

Niemi totesi, että kansalaisopiston Kankurikisällit-hankkeen tavoitteena on siirtää käsityöosaamista uusille sukupolville. Päiväleirit ja yhteisötaidehuovan tekeminen niillä oli yksi käytännön keino.

Kaksivuotinen Kankurikisällit on Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston kärkihanke.

Kirjaudu sisään

Lapset huovuttivat Elämänpuun hyvinvointikeskukseen

Haluatko lukea artikkelin?