Hammaslääketieteen tohtori Taru Aron mielestä kotihoitajia olisi kannustettava pesemään iäkkäiden hampaita

Kauhavalaislähtöinen Taru Aro väitteli hammaslääketieteen tohtoriksi 18. marraskuuta Oulun yliopistossa. Väitöksen aihe oli kotihoitajien näkemykset ja tietämys ikääntyneiden suunhoidosta.

31-vuotias Aro (o.s. Pihlajamäki) on kotoisin Pernaalta. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kauhavan lukiosta vuonna 2010.

Hammaslääketieteen lisensiaatiksi Aro valmistui vuonna 2016.

– Minua kiinnostaa tutkijan työ, ja ohjaajani suositteli jatkamaan tutkimustani väitöskirjaksi. Ryhdyin siihen heti.

Aro työskentelee hammaslääkärinä Seinäjoen kaupungilla ja Oralilla ja teki väitöskirjansa töiden ohessa.

– Sain apurahoja, joten esimerkiksi viime vuonna olin töissä vain puolet viikosta.

Aro asuu perheensä eli miehensä sekä kaksi- ja nelivuotiaiden tyttäriensä kanssa.

– Koronavuosina pystyin toimimaan paljon etänä. Mieheni on joutunut joustamaan paljon, ja nyt rakennamme omakotitaloa Seinäjoelle. Aika sujuvasti tutkimusvuodet kuitenkin menivät. Isovanhemmat auttoivat tarpeen mukaan lastenhoidossa.

Väitöskirja valmistui tänä syksynä. Aron mukaan aihetta ei ole tutkittu Pohjoismaissa aiemmin.

– Vanhuksia kannustetaan asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään, ja yhä useampi iäkäs tekee niin. Heillä on yhä enemmän omia hampaita. Monella ei ole kuitenkaan lähellä omaisia, jotka huolehtisivat esimerkiksi hampaista. Kotihoitaja on siinäkin avainasemassa.

. Järjestämässäni koulutuspäivässä huomasin, etteivät kotihoitajat halua välttämättä pestä toisten hampaita, koska suu koetaan usein intiimiksi alueeksi. Taru Aro . Koulutuspäivä paransi itseluottamusta Tutkimukseen kuului yhteensä 150 kotihoitajaa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta.

– Kotihoitajilla on hyvä tietämys suun terveydestä ja sen vaikutuksesta yleisterveyteen, mutta käytännön osaaminen on huonompaa. Itseluottamusta ei ole aina riittävästi siihen, että pystyttäisiin toteuttamaan hyvää suunhoitoa.

Aro tuumaa, että voi tuntua hankalalta käsitellä toisen suuta.

– Järjestämässäni koulutuspäivässä huomasin, etteivät kotihoitajat halua välttämättä pestä toisten hampaita, koska suu koetaan usein intiimiksi alueeksi.

Koulutukseen osallistujat saivat harjata muovisen mallileuan hampaat.

– Lisäksi hyödynsin psykologiasta minäpystyvyyden mallia. Se liittyy ihmisen uskomuksiin tai arvioihin omista kyvyistään suoriutua tehtävistä. Tutkimustulosten mukaan koulutuspäivä paransi kotihoitajien itseluottamusta hoitaa vanhusten suuta.

. Jatkuva ientulehdus lisää keuhkokuumeen riskiä Aro lähettää viestiä tuleville hyvinvointialueille.

– Kotihoitajille olisi hyvä järjestää suun terveydenhoitoon liittyvää lisäkoulututusta kautta Suomen. Aiemman tutkimustiedon mukaan suun terveydenhoitoa ei merkitä kotihoidon hoitosuunnitelmiin kovin aktiivisesti. Toivon, että tässäkin tapahtuu muutosta.

Haastateltava ideoi, että valistustyötä olisi varmaan hyvä tehdä esimerkiksi vanhusten päivätoiminnassa ja vanhuksille toimintaa järjestävien toimijoiden kanssa.

Hän korostaa sitä, että hoitamattomassa suussa piilee suuri tulehdusriski.

– Jatkuva ientulehdus pitää elimistössä tulehdustilaa ja lisää keuhkokuumeen riskiä. Tulehtuneet hampaat voivat aiheuttaa verenmyrkytyksen.

Suun kunto vaikuttaa laajasti myös yleisterveyteen.

– Jos hammasta särkee, syöminen on hankalaa ja siinä voivat jäädä salaatit ja lihanpalat lautaselle.

Aro nostaa Etelä-Pohjanmaalta esiin kuntayhtymä Kaksineuvoisen.

– Sillä on poikkeuksellinen systeemi, sillä se kutsuu kauhavalaiset ja evijärveläiset asukkaat säännöllisin välein hammastarkastukseen.

Hänen mukaansa suomalaisvanhusten suuterveys on parantunut 2000-luvulla.

– Hampaat voivat toisaalta olla huonossakin kunnossa. Vanhukset eivät saa harjattua niitä niin hyvin kuin nuoremmat. 1930–1940-luvulla ei juuri hoidettu hampaita, eli lapsuus- ja nuoruusvuosina ei päässyt syntymään pesurutiinia.

Arolla on haaveena jatkaa opintojaan ja erikoistua terveydenhuollon erikoishammaslääkäriksi.

– Siten aukeaisi mahdollisuus toimia esimerkiksi kaupungin ylihammaslääkärinä tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijana.

. FAKTA: Hammasproteesien ja hampaiden peseminen Iäkkäidenkin kannattaa pestä hampaansa aamuin illoin ja puhdistaa välit kerran päivässä. Sähköhammasharja on hyvä, koska se tekee työn, jos käden motoriikka on heikentynyt. Harjan on ulotuttava hampaan ja ikenen rajaan asti.

Hammasproteesit pestään kahdesti päivässä proteesiharjalla. Jos ei ole omia hampaita, ikenet voi pyyhkiä veteen kostutetulla sideharsolla. Proteesit tarvitsevat kerran viikossa tehopuhdistuksen siihen tarkoitetulla aineella.

Proteesit otetaan yöksi suusta, jotta limakalvot saavat levähtää.

Jos on kuiva suu, juodaan runsaasti vettä päivän mittaan ja imeskellään syömisen jälkeen ksylitolipastilli. Pastilli lisää syljen eritystä ja lisäksi katkaisee happohyökkäyksen.

Lähde: Hammaslääkäri Taru Aro

Kirjaudu sisään

Hammaslääketieteen tohtori Taru Aron mielestä kotihoitajia olisi kannustettava pesemään iäkkäiden hampaita

Haluatko lukea artikkelin?

Katuosoite

Puhelin