Kortesjärven Pirttisessä syntynyt, lapsuus- ja nuoruusvuotensa Alahärmän Perkiömäessä asunut Kauno Perkiömäki on kirjoittanut tietokirjan ja muistelmateoksensa vielä lähes 85-vuotiaana.
Nuoruusajan jälkeisen elämänä hän on asunut Hämeenkyrössä. Kirjan nimi ”Kyröläistä kulttuuria härmäläisin maustein” liittyykin pääasiassa tuohon ajankohtaan.
– Muistelmani käsittää kuitenkin noin neljäsosan lapsuusajasta, minkä uskon kiinnostavan myös Komiat-lehden lukijoita, Perkiömäki alustaa.
Mieleen tulee ensimmäinen koulupäivä:
– Oppilaita tuli kyläkouluun kaukaakin. Eräs heistä oli Pentti, joka tuli Näsistä. Yllytyksestä alkoi koulun pihamaalla ankara tappelu, jonka seurauksena Pentillä kuten minullakin oli nenä punaisena. Opettajalla oli puhuttelun paikka tappelijoille. Jouduimme pyytämään toisiltamme anteeksi. Samalla saimme ukaasin, että jos tämä toistuu, hän joutuu meitä rankaisemaan.
Nuori Perkiömäki mietti koko päivän, mitä on rankaiseminen.
– Ihmisellä on selkäranka, mutta mitä on rankaiseminen? Puhuttelun jälkeen meidät istutettiin samaan pulpettiin ja meistä tappelijoista tuli parhaimmat kaverit.
Toinen mielikuva liittyy koulujen yhteiseen tuntiin, jossa oppilailla oli mahdollisuus esiintyä. – Naapurin Olavin kanssa päätimme osallistua laululla. Harjoittelimme tunnollisesti ja olimme varmoja, että onnistumme. Kun vuoromme tuli, aloimme kovaa ja korkealta. Nuotti oli mitä sattui. Opettaja pelasti tilanteen toteamalla, että kun laulu on meille kaikille tuttu, lauletaan se yhdessä! Lauluharrastustani kokemus ei kuitenkaan lopettanut.
Kirjan alaotsikkona on ”Metsurista opetusneuvokseksi”. Metsuri-aika aina 14 ikävuodesta lähtien ja työskentely valimossa Uudessakaarlepyyssä tulevat kuvatuiksi.
Tapaturman jälkeen hänen täyttäessään 17 vuotta sairaalassa, Perkiömäki aloitti opiskelunsa kansanopistossa, kansankorkeakoulussa, seminaarissa ja myöhemmin työnsä ohessa Tampereen yliopistossa.
– Kun valmistuin opettajaksi, koululaitos eli suurten muutosten aikaa. Parin opettajavuoden jälkeen hakeuduin NMKY:n toiminnanjohtajaksi Tampereelle. Sieltä siirryin kansalaisopiston rehtoriksi ja toimin siinä virassa 35 vuotta, hän kertoo.
Rehtorivuotensa aikana hänellä oli useita virkavapausajankohtia, jolloin työnantajana saattoi olla joko opetusministeriö, Helsingin yliopisto tai lääninhallitus.
Perkiömäki on innokas kulttuurin, erityisesti teatterin, ystävä ja on perustanut muun muassa kolme teatteria. Näistä hänen harrastuksistaan juontuu myös tuoreen kirjan nimi. Luottamustoimissa hän on ollut valtuuston ja hallituksen jäseninä sekä läänitasolla taidetoimikunnassa.
Kauno Perkiömäki esittelee kirjaansa Perkiömäen kylätalolla torstaina 5.9 kello 18. Tilaisuus on kaikille avoin, tarjolla on myös kahvia ja musiikkiesityksiä. Perkiömäellä on yhä lämmin suhde paikkakuntaan.
– Tapaan käydä siellä useita kertoja vuodessa.