Lehtitietojen mukaan Kangas-Annalan yhdystien eli virallisesti Alajokitien sillan nimi on vanhan paikannimen mukaisesti Ämpin silta. Hyvä niin, mutta voimme terävöittää Kauhavan kulttuuriprofiilia kutsumalla siltaa epävirallisesti Toivo Kuulan sillaksi.
Millä perusteella? Toivo Kuula ja Artturi Järviluoma kirjoittivat 15.8.l907 Ylikylän Nuorisoseuran kattokökän illanvietossa muistiin kauneimmat kansanlaulumme. Kuula myös sanoitti ja sävelsi tilaisuudessa Aamulaulun, jonka Järviluoma esitti Kuulan säestäessä harmonilla. Ernst Niemi oli tilaisuuden primus motor. Kyläseuran vuonna 2001 pystyttämä Kansanlaulujen muistokivi kertoo tapahtumasta.
Kauhavan Alakylän Nuorisoseuralta Kuula kulki Kankaan kylään. Kirjeessään joen ylityksestä hän kertoo:
”Ajattelin, että pääseehän siitä ainakin uimalla joen yli, jos ei muuten, ja lähdin. Tulin suurelle Lapuan jokiniitylle, jossa näkee penikulmia eteensä ja taaksensa... Menin joelle asti ja huusin sen toiselle puolelle eräälle akalle, joka peseskeli vaatteitaan karjamökin edustalla, että missä täällä on veneitä. Ei akka tiennyt. Lähdin jokirantaa kulkemaan ja lopuksi tapaan venheen Kauhavan ja Lapuan joen kulmassa... Vene oli huono ja ravistunut, mutta toiselle puolelle vain päästiin. Kävelin vielä halki suurien niittyjen ja tulin Kankaan kylään, joka minulle kaukaa häämötti ilta-auringon paisteessa.”
Pitkä kirje on otettu Kuulan henkilöhistoriaan kokonaisuudessaan sen etnografisen arvon vuoksi. Upeaa kuvausta Alajoen maisemasta ja sen elämästä. (Tuomi Elmgren-Heinonen: Toivo Kuula, WSOY Porvoo l983)
Matkalla jäi muistiin muun muassa laulu Tuuli se taivutti koivun larvan ja muita Pohjalaisten lauluja.