Mielipidekirjoitus

Ter­veys­kes­kus­lää­kä­rei­den kan­na­not­to: Ete­lä-Poh­jan­maa tar­vit­see vahvan ja laajan pe­rus­ter­vey­den­huol­lon

Kannanoton on kirjoittanut 51 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lääkäriä.
Kannanoton on kirjoittanut 51 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen lääkäriä.
Kuva: Tomi Kosonen

Lähiterveyspalvelujen osuus on vain noin 12 prosenttia hyvinvointialueen kokonaisbudjetista. Me allekirjoittaneet terveyskeskuslääkärit olemme vakavasti huolissamme suunnitellusta palveluverkon rajusta keskittämisestä ja karsimisesta 5+1-malliin. Muutos määrittää pitkäksi aikaa, miten eteläpohjalaiset saavat hoitoa ja miten perusterveydenhuolto pystyy vastaamaan heidän tarpeisiinsa.

Arviointiryhmä suosittaa perusterveydenhuollon vahvistamista ja hoidon jatkuvuuden lisäämistä. Pidämme tavoitteita välttämättöminä. Suunniteltu voimakas keskittäminen herättää kuitenkin kysymyksen siitä, miten ne käytännössä toteutuvat.

Etelä-Pohjanmaa tarvitsee vahvan, laajan ja riittävästi resursoidun perusterveydenhuollon. Sen perustana ovat saavutettavat lähipalvelut, pysyvä henkilöstö sekä oma lääkäri ja tuttu hoitotiimi. Pitkäaikainen hoitosuhde on tutkimuksissa yhteydessä pienempiin kokonaiskustannuksiin ja vähäisempään päivystys- ja sairaalahoidon tarpeeseen.

Näiden edellytysten turvaaminen on erityisen tärkeää paljon palveluja tarvitseville potilaille. Etä- ja digipalvelujen tulee täydentää lähipalveluja ja tukea hoidon jatkuvuutta oman lääkärin ja tiimin kanssa. Ne eivät korvaa kattavasti lähivastaanottoja, eikä niiden voida automaattisesti olettaa vähentävän kokonaiskustannuksia tai lähikäyntien tarvetta.

"Lähiterveyspalveluiden kustannusten leikkaaminen voi tuottaa lyhytaikaisia säästöjä mutta kasvattaa kustannuksia myöhemmin ja muualla. Säästöjä on arvioitava koko palveluketjun kustannusten perusteella."

Asiointitavan tulee perustua potilaan tarpeisiin ja mahdollisuuksiin käyttää palveluja. Ymmärrämme vaikean taloustilanteen ja tarpeen uudistaa toimintaa. Ennen päätöksiä on osoitettava, miten turvataan ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, hoidon saatavuus ja jatkuvuus sekä henkilöstön riittävyys.

Keskittämisen kustannuksiin on laskettava myös mahdolliset lisätilat, muutostyöt ja siirtymävaiheen kulut. Erityisesti Seinäjoen tilojen ja henkilöstön riittävyys kasvavalle potilasmäärälle on selvitettävä.

Lähiterveyspalveluiden kustannusten leikkaaminen voi tuottaa lyhytaikaisia säästöjä mutta kasvattaa kustannuksia myöhemmin ja muualla. Säästöjä on arvioitava koko palveluketjun kustannusten perusteella.

Edellytämme, että uudistusta valmistellaan perusterveydenhuollon vahvistaminen ja hoidon jatkuvuus edellä, yhdessä käytännön työtä tekevien ammattilaisten kanssa. Palveluverkon tulee tukea näitä tavoitteita.

Perusterveydenhuollon vahvistamisen on näyttävä päätösten sisällössä, resursoinnissa ja potilaiden arjessa, henkilöstön hyvinvointia unohtamatta.

Kannanoton on allekirjoittanut 51 hyvinvointialueen lääkäriä, mukaan lukien terveyskeskuspalvelujen palveluyksikköjohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Jukka Raittinen sekä Heidi Ylinen, yleislääketieteen erikoislääkäri, lähiylilääkäri, Kauhava; Heidi Ojala, yleislääketieteen erikoislääkäri, terveyskeskuslääkäri, Kauhava; Tuomo Orava, terveyskeskuslääkäri, Kauhava; Tarja Keto-Tenhunen, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, Kauhava/Alajärvi.