Valveilla on oltava ja poikkeusoloihin pitää varautua, mutta vouhottamaan ei saa ruveta.
Nämä olivat ex-puolustusministerin ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajan Mikko Savolan, pelastusjohtaja Harri Setälän ja hankekoordinaattori Marita Mattilan tiivistetyt ohjeet kokonaisturvallisuutta käsittelevässä tilaisuudessa Härmän Kylpylässä.
Savolan mukaan Suomi on hyvin varautunut maa.
Suomi piti kiinni puolustuksensa kivijalasta eli yleisestä asevelvollisuudesta ja reserviläisten koulutuksesta silloinkin, kun muualla uskottiin Venäjän kehittyvän länsimaiseksi demokratiaksi ja ajettiin kansallisia puolustusjärjestelmiä alas.
– Virheitä kyllä meinasi tulla, kun maanpuolustuksesta leikattiin enemmän kuin muilta toimialoilta ja varuskuntia lakkautettiin. Krimin valtaus vuonna 2014 oli herätys, joka sai parlamentaarisen työryhmän pohtimaan maamme kokonaisturvallisuutta. Meillä on nyt malli, kuinka pidämme Suomen toimintakyvyn yllä kriisin aikana, Savola toteaa.
Kokonaisturvallisuudessa ulko- ja turvallisuuspolitiikka nivoutuu yhteen sisäisen turvallisuuden ja siitä vastaavien toimijoiden kanssa.
– Olennaista on huolehtia kyberturvallisuudesta, energiapolitiikasta, ruokaturvasta, teollisuudesta ja myös viestinnästä, että tiedetään huoltovarmuuden olevan kaiken taustalla. Hyvinvointialueilla on huolehdittava siitä, kuinka kriisiaikoina terveydenhuolto ja sairaalat toimivat, Savola listaa.
Omavaraisuus ruuan ja energian suhteen on avainasemassa. Mitä vähemmän riippuvuuksia, sen parempi. Se, miten kestämme kriisin, mikä on meidän resilienssi, riippuu siitä, miten jokainen yksilö kestää kriisin. Siksi jokaisen yhteiskunnan jäsenen on pysyttävä mukana ja heikoimmista on pidettävä huolta, Savola korostaa.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Harri Setälä selvitti kokonaisturvallisuutta alueellisesta näkökulmasta. Pelastuslaitos ylläpitää tilannekuvaa toimintaympäristönsä uhista ja riskeistä sekä sen perusteella tarvittavaa toimintakykyä.
– Tilannekuva päivitetään joka ikinen päivä klo 10. Se analysoidaan, raportoidaan ja arkistoidaan. Alueemme väestö vähentyy ja keskittyy. Harva-alueella hälytysmäärät kasvavat, Setälä sanoo.
Setälän luettelo toimintaympäristön muutoksista on kattava, ja se alkaa Etelä-Pohjanmaan väestöstä, ilmaston muutoksesta ja ihmisten äärikäyttäytymisestä Ukrainan tilanteeseen, Venäjän hyökkäyssotaan, energiakriisiin ja sodan laajentumisen uhkaan.
Pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa muun muassa valmiuslaki ja siihen sisältyvä varautumisvelvollisuus.
– Valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan yhteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä pelastuslaitos varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvän hoitamisen myös poikkeusoloissa, Setälä vakuuttaa.
Kriisin iskiessä kauppa ei ehkä ole auki
Hankekoordinaattori Marita Mattila painotti puheenvuorossaan kotivaran, eli 72 tunnin kriisiin varautumisen tärkeyttä. Kotivaran uhkana Mattila näkee modernin keittiön suunnittelun.
– Kuluttajia ohjataan siihen, että kauppa on aina auki. Sitten kriisin iskiessä meillä ei olekaan mitään. Kotitalouksien rooli varautumisessa on arkipäiväistä toimintaa, mutta myös kyläyhdistykset voivat miettiä kyliensä omavaraisuutta ja kriisin sietoa. Miten toimii esimerkiksi naapuriapu, muistutti Mattila.
– Olemme kaikki pieniä rattaita tässä yhteiskunnan kokonaisuudessa. Yhteiskunta kestää, jos me kestämme.
Etelä-Pohjanmaan keskustanaisten ja -nuorten järjestämän tilaisuuden alustajat olivat yksimielisiä siitä, että uhkakuvien edessä kannattaisi huolestumisen vastapainona ajatella, miten kriiseistä selvitään.
– On hyvä varautua kaikkeen ja harjoitella selviytymistä. Mutta vouhottamaan ei saa ruveta, Setälä painottaa.
Maiju Lemettinen