Maanantaina 9.10. kokoontunut Etelä-Pohjanmaan aluevaltuusto hyväksyi pitkän keskustelun jälkeen hyvinvointialueen uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelman puiteohjelmana.
UTV-ohjelma on laadittu vuosille 2024–2026. Tänä aikana hyvinvointialueen tulee saada taloutensa tasapainoon.
Ohjelman säästötavoite on 56 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa. Vuodelle 2024 kohdistuva säästötavoite on 15 miljoonaa euroa.
Aluevaltuuston puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) korostaa, että kyseessä on nimenomaan puiteohjelma.
– Olemme nyt antaneet viranhaltijoille luvan ryhtyä toteuttamaan UTV-ohjelmaa tulevien kuukausien ja vuosien aikana. Yksittäiset toimenpiteet tulevat luottamushenkilöiden päätettäviksi. Kaikkien ohjelmaan liittyvien päätösten vaikutusarviointi, mukaan lukien yhteisvaikutukset tulee ennalta arvioida ennen päätöksentekoa.
– Meistä itsestämme on hyvin pitkälle kiinni, kuinka UTV-ohjelmaa lähdetään toteuttamaan, Risikko muistuttaa.
– Meille on myös annettu 14 miljoonaa euroa kehittämisrahaa, jota tähän käyttää.
Tulevaisuuden digisotekeskus yksin ei riitä:
– Tarvitaan kasvotustenkin palveluita.
Hautala: "Taloutemme perustuu rahoituspohjaan, joka tuli kunnista ja yhteistoiminta-alueilta."
UTV-työryhmä perustettiin maaliskuussa, kun talous alkoi näyttää haasteelliselta. Siinä on ollut mukana kymmenkunta valtuutettua ja hallituksen jäsentä sekä virkamiehiä. Ohjelman taustaksi on tehty paljon työtä.
Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala (kesk.) muistuttaa, että hyvinvointialue aloitti toimintansa liikkeenluovutuksilla.
– Taloutemme perustuu rahoituspohjaan, joka tuli kunnista ja yhteistoiminta-alueilta. Siirtyvillä kustannuksilla lähdettiin liikkeelle. Omalla toiminnallamme emme ole voineet vaikuttaa siihen, miten alijäämäisyys on kehittynyt, Hautala tähdentää.
Tämän vuoden alijäämäennuste on 38 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 talousarvion valmistelu on kesken.
– Lisähaastetta tuo maan hallituksen linjaus siitä, että tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää. Miten se jakautuu meille, ei ole vielä selvyyttä, mutta meidän osuus on noin 60-70 miljoonaa euroa. Se tulee vielä päälle tulevina vuosina.
– Tulemme tekemään erilaisia päätöksiä osa-alueista matkan varrella eri vuosina, Hautala lisäsi alustuspuheenvuorossaan aluevaltuutetuille.
Niemistö: "Ihme on, jos ei jossain vaiheessa rahoittaja tule jollain lailla vastaan."
UTV-ohjelman päälinjat muodostuvat henkilöstökuluista ja säästöistä, mitä pitää saada tilojen vähentämisestä.
Talous- ja investointilautakunnan puheenjohtaja, UTV-työssä mukana ollut aluevaltuutettu Jaakko Niemistö (kesk.) toteaa, että aluehallitus poisti listauksen, missä olivat myös lakkautettavat Kauhavan sivuterveysasemat.
– Toisaalta nyt on määritetty, että aikavälillä 2024-2026 vuokratilojen määrää pitää vähentää 20 prosenttia. Vähennys on jopa enemmän, mitä oli listauksissa. Jotakin siis tulee tapahtumaan, mutta päätökset tehdään erillisinä. Tämä päätetty oli nyt puitepaperi sille, minkä kokoluokan säästöjä sen voimassaoloaikana tehdään, Niemistö selvittää.
Keskustan ryhmä jätti toivomusaloitteen, jonka mukaan säästötoimien vaikuttavuus ja eurot selvitetään ennakkoon ja säästöjen vaikutusta seurataan.
Niemistön mukaan virkamiehet alkavat seuraavaksi tuoda säästöesityksiä.
– Nyt ruvetaan katsomaan, mistä ne kymmenet miljoonat kertyvät. Jotkut asiat päättää aluehallitus, ja jotkut tulevat aluevaltuustolle asti. UTV:n vaikutukset tulevat tietyllä viiveellä, eivät sormia napsauttamalla. Meillä lautakunta kokoontuu heti huomenna. Keskustelua aletaan käydä, miten tästä eteenpäin, Niemistö kertoi maanantaina.
Kiirevastaanottojen keskittämisestä tavoiteltiin säästöä satoja tuhansia euroja.
– Se vaikuttaa jonkin verran talousarvion tekemiseen. Kaikki mitä tuli loivennuksia, on vastassa joka tapauksessa. Tästä on nyt vain pakko jatkaa. Ei tämä mitään hirmu kivaa ole, mutta en tiedä, onko kukaan meistä luottamushenkilöistä sitä odottanutkaan.
– Ongelma on sama joka paikassa. Ihme on, jos ei jossain vaiheessa rahoittaja tule jollain lailla vastaan, Niemistö arvelee.
– Muuten on jo vaara, että ihmisiä jää hoitamatta ja silloin tavallaan rikotaan lakia.
Henkilöstökulujen säästötavoite oli 300 000 euroa.
– Se nousi miljoonaan euroon. Henkilöstöhallintoa ja henkilöstöä tullaan tarkastelemaan kokonaisuutena. Miljoona euroahan on karkeasti ottaen 20 henkilön vuosikulut. Kun töissä on yli 10 000 henkilöä, eihän se sinänsä ole iso määrä, toki euromäärä on iso.
Suorittavasta henkilöstöstä on jo pulaa.
– Suorittavan tason tekijöissä ei ole mahdollisuutta irtisanomiseen. Varmaan käydään läpi lomautusmahdollisuuksiakin. Nekään eivät ole kovin isot ja iso osa väestä tekee jo ylimääräisiä vuoroja, Niemistö lisää.
Ikäihmisten määrä kasvaa Etelä-Pohjanmaalla ja maakunnasta muutetaan pois. Se vaikuttaa rahoituspohjaan:
– Jokainen täältä poismuuttava henkilö vie täältä mukanaan rahaa noin 4500 euroa. Ensi vuonna summa kasvaa 4800 euroon, Lasse Hautala huomauttaa.
– Ohjelmassa onnistuminen edellyttää muutoksia palvelujen tuotantotavoissa erityisesti digitaalisten palveluiden osalta ja rekrytoinneissa on onnistuttava.
Noin 20 lakkautettavan toimipisteen luettelo ei ole enää mukana ohjelmassa. Kauhavan alueelta listassa olivat Härmien ja Kortesjärven sivuterveysasemat. Muutoksesta uutisoi tuolloin ensimmäisenä Tejuka-lehti.
Terveyskeskusten kiirevastaanotot oli tarkoitus keskittää Kauhavalle, Seinäjoelle, Alavudelle ja Kauhajoelle.
Ennen valtuustoa kokoontunut aluehallitus kuitenkin linjasi, että kiirevastaanottoja arvioidaan määräajoin, sitten kun suunnitellut digi-palvelut ovat käytössä.
Järvinen: "On tiloja, joista luovutaan kokonaan ja joista luovutaan osittain."
Johtaja Tero Järvinen muistuttaa, että vaikka lakkautettavien toimipisteiden listaa ei ohjelmassa enää olekaan, ei neliöistä saatava säästö synny tyhjästä.
– Muutoksia tullaan tekemään. Keskeisintä on lakisääteisten palvelujen järjestäminen taloustilanne huomioiden, Järvinen sanoo.
– On hyvä tiedostaa, että tämä 20 prosenttia on huomattavasti enemmän, kuin mitä nämä kiinni laitettaviksi aiotut yksiköt muodostavat neliömääränä.
Järvinen korostaa, että 20 prosentin vähennys ei tapahdu vaivihkaa ja lakkautettavien toimipaikkojen lista on ”varsin relevantti”.
– On tiloja, joista luovutaan kokonaan ja joista luovutaan osittain. Siellä on esimerkiksi kuntaliitosten aikaisia ratkaisuja, jotka on tehty siihen hetkeen, eikä enää hyvinvointialueen olosuhteisiin.
– Mutta jos meillä on esimerkiksi suun terveydenhuollon tiloja jossain eikä ole korvaavia tiloja toisessa paikassa, tulemme pitämään ne tilat käytössä, missä saamme palvelutuotannon pyöritettyä, Järvinen lisää.
Merkittävimmät kehityskohteet ovat digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden vahvistaminen sekä liikkuvien palveluiden, kuten kotisairaalatoiminnan, kehittäminen.
Lisäksi pyritään kohti nykyistä kevyempiä palvelumuotoja, esimerkiksi edistetään siirtymää ympärivuorokautisesta palveluasumisesta kohti yhteisöllistä asumista.