Suomen ke­li­rik­ko­en­nus­teet pe­rus­tu­vat van­hen­tu­nee­seen malliin

Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 20 vuotta sitten kehitetty malli pääsääntöisesti yliarvioi kelirikon voimakkuutta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kelirikkoennusteet kaipaisivat päivittämistä. Arkistokuva.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kelirikkoennusteet kaipaisivat päivittämistä. Arkistokuva.
Kuva: Vesa Tyni

Suomen sorateiden kelirikkoennusteissa käytetty malli ei enää kuvaa luotettavasti nykyisiä olosuhteita. Oulun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yli 20 vuotta sitten kehitetty malli pääsääntöisesti yliarvioi kelirikon voimakkuutta.

Keskeinen syy on talvien lämpeneminen. Ennustemalli perustuu olosuhteisiin, joissa talvet olivat nykyistä kylmempiä ja routa vakaampaa.

Oulun yliopisto arvioi mallin toimivuutta Väyläviraston toimeksiannosta vuosina 2024–2026. Tutkimuksessa verrattiin ennustettuja ja toteutuneita kelirikkotilanteita sekä haastateltiin alan asiantuntijoita.

Kelirikko syntyy routaisen maan sulaessa keväällä tai silloin, kun maa ei lämpimän talven vuoksi jäädy normaalisti. Tällöin soratien kantavuus heikkenee ja etenkin raskasta liikennettä voidaan joutua rajoittamaan.

Kelirikko vaikuttaa muun muassa metsä-, maatalous- ja kaivannaisteollisuuden kuljetuksiin. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos voi lisätä kelirikko-ongelmia ja pidentää kelirikkojaksoja Suomessa.

Tutkijat suosittelevat ennustemallin perusteellista uudistamista. Ennusteissa voitaisiin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin muun muassa satelliittihavaintoja, tiealueiden sensoreita, droonikuvausta, ajoneuvojen anturidataa ja tekoälyä.

Väylävirasto jatkaa ennustemallin kehittämistä tutkimuksen pohjalta.

Lue myös:
Ala­här­mä­läi­nen tie kisaa Suomen surkein kylätie -tit­te­lis­tä
Mainos
Komioiden pelit

Pelaa Komioiden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä