Kauhavan kaupungin tämän vuoden talousarvio on huolestuttavaa luettavaa. Kaupungin vuosikate on noin 4 miljoonaa euroa ja se menee nyt kokonaisuudessaan lainojen hoitoon, lyhennyksiin ja korkoihin.
Raha, jolla pitäisi kattaa myös tulevat investoinnit. Siksi kaikki tämän ja ensivuoden investoinnit tehdään velkarahalla, jota otetaan tälle vuodelle yli 10 miljoonaa euroa ja lähes samansuuruinen luku on varattava ensivuoden investointeihin. Kaupungin velka, niin henkilötasolla kuin konsernitasollakin on reilusti yli maakunnankeskiarvon. Lisäksi raskas investointiohjelma rasittaa käyttötaloutta, joka heikentää huomattavasti kuntalaisten palveluja. Veroprosentin nosto kuntatalouden tasapainottamiseksi on vääjäämätön.
Valtion talous näyttää vieläkin heikommalta ja sen vaikutuksia tuleviin kuntien valtionosuuksiin voi vain arvailla. Isoja leikkauksia on odotettavissa. Asiaa ei ole huomioitu kaupungin taloussuunnitelmassa valtionosuuksia arvioitaessa.
Talousseminaari ja keskeisten tunnuslukujen läpikäyntitaloussuunnitelmassa esitetyistä luvuista ja niiden merkityksistä kuntapäättäjille olisi tervetullut apu talouden seurantaan.
Huolestuneena olen lukenut kaupungin pöytäkirjoja. Hankkeiden sisäinen valvonta on pettänyt ja investointien budjetit ovat ylittyneet jokaisessa isommassa hankkeessa. Rahalla ei tunnu olevan hintaa.
Leporanta on vanhustenkotisäätiö, jolla on hyvää tarkoittavaa toimintaa. Säätiö on itsenäinen toimija, joka ei ole Kauhavan kaupungin jäsenyhteisö ja on siten itse vastuussa toiminnastaan.
Säätiö on hakenut lainaa 120 000 euroa kaupungilta taloudelliseen ahdinkoonsa. Lainaa hakiessaan säätiö on jättänyt kertomatta vakuutena olevan kiinteistön kuntotutkimusraportin olemassaolosta, jossa kerrotaan kiinteistössä olevista huomattavista korjaustarpeista sekä sisäilmaongelmista. Kaupunginhallitus päätti käynnistää selvityksenasiaan liittyen rikoslain 39§ mukaisesti säätiön toiminnasta.
Hyvinvointialueen irtisanottua vuokrasopimuksen säätiön kanssa kuntotutkimukseen perustuen, kaupunki joutuu alas kirjaamaan omasta taseestaan 120 000 euroa, koska velallinen ei pysty hoitamaan velvoitteitaan vuokratulojen päätyttyä. Suhteellisen iso raha ja erityisesti, kun vielä joudutaan tekemään selvitys, onko tapahtunut rikos/petos rahoja lainattaessa?
Keskuskeittiö on ollut jo alusta asti melkoista poliittista peliä, jonka kustannuksia mekuntalaiset joudumme maksamaan. Alun perin kyse oli 2,5 miljoonan investoinnista kaupungille, joka nyt näyttää nousseen nyt yli 4 miljoonaan euroon oheiskuluineen.
Alahärmän koulukeskuksen tarjouspyynnössä oleva kuntosalin lisärakentamisen optio(120 m2, toteutus 135 m2) 245 000 euroa on päätetty hyödyntää heti rakentamisen alkuvaiheessa, Ukrainan sotaan vedoten. Teknisen lautakunnan pöytäkirjoista ei löydy päätöstä option käytöstä.
Miten tämä on mahdollista?
Toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta on keino auttaa taloudellista, tuloksellista, läpinäkyvää ja lainmukaista kaupungin toimintaa. Päävastuu sisäisestä valvonnasta on kaupunginhallituksella ja kaupunginjohtajalla. Onko meillä toimivat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeet sekä riittävä ajantasainen seuranta sekä selkeä raportointi tehdyistä toimista, joilla voidaan vaikuttaa organisaatioiden valvontaan sekä riskienhallintaan ja välttyä laittomuuksilta ja ennakoimattomilta kuluilta?
Sisäiseen valvontaan ja riskien hallintaan sekä raportointiin on olemassa toimivat työkalut. Hyvää näiden asioiden hallintaa ja läpinäkyvyyttä olen saanut seurata E-P:n pelastuslaitoksen johtokunnassa 10 vuoden ajanjaksolla.
Timo Renko