Taloussuunnittelun suhteellisuus näyttää nykyisin kadonneen Kauhavalla. Ennen koulussa opetettiin, että nolla numerosarjan edessä ei merkitse mitään.
Nykyaikana salasanoissa ja tunnusluvuissa nolla on saanut tärkeän merkityksen myös luvun edessä. Suuruutta nolla kuvaa yhä luvun perässä. Luku 10 000 on aivan muuta kuin 1 000 000, ja tämä merkitys korostuu, kun kyse on rahasta.
Koulukeskuksen remontti on hyvä esimerkki suhteellisuudentajun katoamisesta. Rakennustyöryhmän vuoden työ valui hukkaan, kun päädyttiin täysin uuteen rakennukseen. 14 miljoonaa euroa muuttui 16 - 19 miljoonaksi euroksi ilman tila- ja hankesuunnitelmaa tehdyllä kustannusarviolla. Kustannuksia lisäävät esimerkiksi aluerakentaminen sekä liittymien ja muun infran siirto uuteen paikkaan. Käyttötalouspuolella päätös aiheutti noin kahden vuoden lisäkulut väistöpaikkojen menoerinä (arvio noin miljoona euroa).
Koulukeskuksen hankkeen kokonaishinta tulee olemaan noin 20 miljoonaa euroa. Tuolla 6 miljoonalla eurolla olisi kunnostettu esimerkiksi 3 - 4 lähikoulua.
Alahärmä tarvitsee uuden liikuntatilan. Siihen tarvittava investointimääräraha päätettiin käyttää Härmän asemalaituriin, jolla ei vielä toistaiseksi ole ollut käyttöä. Samanlainen hatusta vedetty kustannusarvio näyttää viitoittavan uuden pääterveysaseman kustannuksia. Pääterveysaseman hinnaksi on arvioitu 12 miljoonaa. Millä tilaohjelman mitoituksilla hintaan on päädytty?
Pääterveysaseman rakennusinvestointi ei rasita jatkossa kuntataloutta, koska sote-ratkaisun myötä kiinteistön vuokran maksaa valtio. Ylihärmään kaavailtu 5 miljoonan investointi 25 vuotta vanhaan kiinteistöön on kaupungin kannalta riskisijoitus. Pohjoisen alueen pääterveysasemaa ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa Ylihärmään sen sijainnin ja väestöpohjan takia.
Mielikuviin perustuva päätöksenteko on äärettömän kallista.