Ylihärmän Nuorisoseuran salissa pimenee. Näyttämöltä erottuu liikettä, ja yleisössä istuvat muksut kommentoivat:
– Sieltä tulee kultainen merenneito, mä näen sen.
– Mäkin näen sen.
– Mejenneito!
Katsojien silmissä vilahtelevat kauniit asut ja merenalaiset lavasteet. Välillä seikkaillaan Vuorimaan linnassa ja noidan luona meren syvyydessä. Kiitos lavastajille taidokkaasti ideoiduista ja toteutetuista lavasteista. Myös valot ja efektit tekevät esityksestä sadunhohtoisen. Tosin alussa teatterisavua saisi olla pienempi annos.
Maskeerauksen hoitava Tiina Alahuhta on loihtinut kekseliäästi merenneidoille suomupintaa, sitä voisi olla iholla enemmänkin.
Laivan kannella keikuntaa
Hienoin on myrskykohtaus merellä: aivan kuin laivan kannella olevat näyttelijät kulkisivat etukenossa Vinoshow’n lavalla. Näkee, että koreografi Heidi Luoma on ollut asialla.
Kauneimpia ovat laulu- ja tanssikohtaukset, Jyrki Talvitie on säveltänyt upeaa musiikkia.
Koko porukka asialla
Näyttelijät uppoutuvat tiiviisti rooliinsa, kiitos kuuluu heille itselleen, ohjaaja Maaria Koivula-Talkkarille ja muulle tiimille.
Esille nousevat Enni Tyynismaa pallokalana (ihastuttava koomikko), Maria Palttala merennoitana (väkevä ote), Susanna Mantere luutnanttina (selkeä ja luonteva), Eija Mäkiniemi merenkuningattarena (oikean kuninkaallisen oloinen) ja Sanni Tyynismaa merenneitona (viehkeä).
Mukana nähdään uusia näyttelijöitä uusine ilmaisutapoineen, ja senkin vuoksi esitys tuntuu raikkaalta.