Vastaus Tero Hurtamon mielipidekirjoitukseen

Kiitos Tero Hurtamolle hyvästä kirjoituksesta (19.12.2018 Komiat). Kirjoituksen lopuksi pyydät vastausta päättäjiltä kysymykseen ”Miten meni niinkuin omasta mielestä?” No eihän se hyvin mennyt.

Avaan nyt omaa kantaani asiassa ja niitä päätöksenteon taustoja, jotka mielestäni tähän ajoivat.

Kauhavan kuntatalouden realiteettien kannalta on heti alkuun rehellisesti kerrottava, että rakenteellisia uudistuksia tulee Kauhavalla tehdä kouluverkon osalta, jotta kuntatalous saataisiin kestävämmälle tasolle.

10.12.2018 kaupunginvaltuuston päätöksillä kuntatalouden käyttötalousosaa ajettiin alamäkeen noin 600 000 euroa/vuosi niin Ylihärmän kouluverkkoratkaisulla kuin Alahärmän liikuntahallilla. Oma tarinansa on vielä sotekeskus ja päiväkoti.

Kouluasiaa valmisteli Ylihärmän kouluverkkotyöryhmä, johon meiltä KD:sta ei huolittu edustajaa. Kaikista muista puolueista jäsen oli, ja olemmehan esimerkiksi SDP:n kanssa samankokoinen ryhmä.

Tiedustelin asiaa työryhmän puheenjohtajalta, ja vastaus oli lopulta: Pysyykö työryhmä toimintakykyisenä, jos KD:lta tulee jäsen ryhmään? Outoa - miksi se ei olisi pysynyt?

Työryhmään kyllä kelpasi muista puolueista jäseniä, joille kuntalaiset eivät vaaleissa uskoneet mandaattia. Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta asiantuntijalautakuntana ei kelvannut valmistelemaan asiaa.

Surkuhupaisen valmistelun raporttia ei ole vieläkään annettu valtuutetuille.

Mielestäni ratkaisu oli ennalta päätetty ja ryhmän kokoontuminen oli teatteria. Siellä muutama jäsen yritti takoa järkeä, mutta kokouksissa alkoi jo pyöriä uuden koulun suunnittelijat.

Ryhmän tehtävänä oli siis alun perin vain laatia selvitys, mutta tuloksena olikin suunnitelma 300 - 400 oppilaan koulusta.

Tästä syystä kuntalaisaloite Hakolan koulun puolesta oli kiusallinen eikä sopinut suunniteltuun kuvioon.

Kauhavan veto- ja pitovoiman kannalta olisi tärkeä turvata järkevän kokoiset, yksisarjaiset alakoulut, tästä mainitsinkin jo aiemmassa mielipidekirjoituksessani marraskuussa. Niitä lapsiperheet arvostavat, ja ne vaikuttavat siihen, minne koti perustetaan.

Nyt näistä ollaan luopumassa ja kaikki paukut laitetaan yläkouluopetuksen turvaamiseen jokaisessa kaupunginosassa. Tämä vain ei Kauhavalla toimi. Esimerkiksi samankokoisella Lapualla on vain yksi yläkoulu.

Kauhavalla toimisi parhaiten kahden yläasteen malli. Tämä olisi kustannustehokkaampaa ja parantaisi esimerkiksi oppilaiden valinnaisuusmahdollisuuksia. Tällä hetkellä valinnaisuus ei yläkoulussa toteudu kuin nimeksi. Myös kaupunkia konsultoinut Perlaconin Eero Laesterä ihmetteli, miksi 16 000 asukkaan kunnassa on neljä yläkoulua.

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, onko meillä pieniä alakouluja vai neljä yläkoulua. Tällä valtapuolueiden tekemällä linjavalinnalla menetämme Kauhavan yhden kilpailuvaltin. Kylät ja yhteisöt heikentyvät siinä mukana.

Nyt tehtävät leasing-ratkaisut heikentävät kaupungin käyttötaloutta, mikä vaikuttaa suoraan opetukseen, tuntikehykseen, ryhmäkokoihin ja erityisopetus- ja koulunkäynninohjaajaresurssiin.

Siinä ei paljon naurata, vaikka on kuinka uudet seinät ympärillä, kun jo valmiiksi niukat resurssit käytännön tekemisessä heikkenevät entisestään.

Lasse Ruotsala kaupunginvaltuutettu KD