Senioreiden keskustelun antia

Koronavirus on saanut koko maailman vauhkoksi. Eri valtioiden – Suomi mukaan lukien – toimenpiteet vaikuttavat jo ”hätävarjelun liiottelulta”. Tavalliseen flunssaan kuolee vuosittain heikkokuntoisia yksilöitä enemmän kuin koronaan.

Lopullista uhrien määrää ei tosin vielä tiedetä, mutta ennusteita on tehty. Ohjeet viruksen leviämisen estämiseksi ovat tietysti paikallaan, mutta käsien pesu ja yskimisen välttäminen päin toisen näköä eivät ole mitään uusia keinoja.

Poikkeuslaki vaikuttaa varsin järeältä keinolta, ja voi olla, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Onhan tämä toisaalta hyvä harjoitus todellista poikkeustilannetta varten.

Perussuomalaiset tekivät hallitukselle välikysymyksen Suomen maahanmuuttopolitiikasta.

Sillä ei enemmistöhallituksen kannalta ole sen kummempaa vaikutusta, mutta eduskunta joutuu keskustelemaan asiasta ja samalla asian vierestä.

Ehkä parempi välikysymyksen aihe olisi ollut maahanmuuttajien asioiden käsittely yleensä. Siinä tehdään liian usein aivan järjettömiä ratkaisuja. Esimerkkinä: afganistanilainen mies on kouluttautunut lähihoitajaksi ja hänellä on vakinainen työpaikka, mutta hänellä ei ole oikeutta jäädä Suomeen. Tallaista työperäistä maahanmuuttoa Suomi tarvitsee.

Vajaan 200 lapsen tuominen Suomeen ei hetkauta ketään, mutta on osoitus inhimmillisyydestä. Ratkaisu Syyrian pakolaisten kohdalla on sodan lopettaminen. Vieraat vallat ulos ja demokraattiset neuvottelut käyntiin!

Silloin miljoonat pakolaiset voisivat palata kotimaahansa ja Turkki, joka on lirissä pakolaistulvan kanssa, pääsisi helpommalla eikä tuputtaisi pakolaisia EU:n alueelle.

Demokratiaa on maailmassa monen kirjavaa. Meillä perustuslain muuttaminen vaatii lähes yksimielisyyttä ja paljon aikaa. Itänaapurissa kaikki tämä käy viidessä minuutissa.

Mitätöidään kuluneet presidenttikaudet ja taas on pöytä puhtaana seuraavia kahta johtajakautta varten. Silmän lumeeksi kansanäänestys, jolla on vain neuvoa antava status, jos sitäkään.

Tulipa tällainen yhden puolueen ylivalta oikealta tai vasemmalta, on se demokratian irvikuva.

Europarlamentaarikot esikuntineen matkustavat kerran kuukaudessa Brysselistä Srasburgiin.

Kummallista touhua ja johtuu vain ja ainoastaa ranskalaisten kansallisylpeydestä. Kaikki yritykset asian korjaamiseksi ovat kaatuneet yksimielisyysvaatimukseen. Auttaisiko asiaa, jos muut maat kieltäisivät delegaatioitaan siirtymästä Strasburgiin? Eihän Ranska yksin saisi kokousta päätösvaltaiseksi. Siirtymiset maksavat pitkälti toista sataa miljoonaa vuodessa. Turhaa verovarojen käyttöä! On laskettu, että siirtojen aiheuttama ilman saastuminen vastaa noin 5000 edestakaisen lennon vaikutusta Euroopasta Yhdysvaltoihin.

Etätyö on yleistynyt ja etäopiskelukin koronan takia. Ikäihmisen on vaikea ymmärtää, miten kaikki oikeastaan tapahtuu.

Tekniikan kehittymisen perässä on vaikea pysyä eikä kaikilla ole haluakaan. Miten etätyötä esimerkiksi valvotaan, vai luotetaanko sokeasti suomalaiseen rehellisyyteen?

Itsenäisen yrittäjän kohdalla etätyö voi olla hyvinkin järkevää. Etätyötä eivät voi kaikki tehdä: Bussi ei kulje ilman safööriä eikä ruoka ravintolassa valmistu ilman kokkia.

Antti Uotila