Onnistunut joulunaika seurakunnalla

Aattohartaudessa Kauhavan kirkossa Sanna Virrankoski sai meidät mummot kyynelehtimään puhuttelevalla ”Taivas sylissäni”- tulkinnallaan.

Sitten seurakuntapastori Anssi Massinen kävi läpi hienossa puheessaan yksinäisyyden eri muotoja kuvaillen erilaisia tilanteita:

”Hän istuu kantapöydässään siemaillen mallasjuomaa tuopista: – Onhan täällä muitakin yksinäisiä siellä täällä. Mummo istuu ikkunan äärellä: – Eivät tulleet tänäkään vuonna, lähtivät kylmää pakoon Teneriffan lämpöön...”

Kotona yritin etsiä edellä olevan tekstin alkuperää netistä ja kun en löytänyt, menin ennen tapaninpäivän kynttilämessua kysymään siitä Anssi Massiselta.

– Mistä se aaton hieno teksti oli, kenen kirjoittama?

– Se oli minun omasta päästäni.

Onnittelut oivaltavasta kokonaisuudesta, meillähän on taitava tekstienluoja seurakunnalla töissä.

Kanttori Mirja Latva-Laturi soitti pianolla hetken jokaisen kuvitteellisen henkilökuvauksen välillä, joten kokonaisuus hiljensi koko kirkollisen väkeä, ja jännityksellä kuulija odotti, miten tarina jatkuu.

Hartauden sanoma tuli näin hyvin lähelle jokaista kuulijaa: Ketkä minun tuttavani ovat niitä yksinäisiä ikkunoidensa ääressä, ja eikö tänäkään jouluna löytynyt heille keneltäkään aikaa? Anteeksi te, joille aikaa ei löytynyt, olitte silti ajatuksissa.

Vaikuttava kokonaisuus koko aattohartaus, samoin kuin joulukirkko joulupäivän pakkasaamuna ja loppuhuipennuksena tapaninpäivän kynttilämessu. Itse en käheällä flunssaäänelläni edes yrittänyt laulaa niitä kauniita joululauluja vaan keskityin nauttimaan Sanna Virrankosken äänestä, kun hän kanttorina säesti ja lauloi kirkkaasti ja taidolla.

Pitäkää hyvästä ja näistä hyvistä persoonista seurakunnassa kiinni. Kiitos teille!

>>>>>>> Stashed changes