Kysymyksiä keskustalle ja hallitukselle - konkretiaa, kiitos

Kansallisella Kokoomuksella on vuosikymmenten kokemus hallitusvastuista ja keskeinen toimijarooli monien ratkaisujen taustavaikuttajana. Haastavinakin aikoina on asiat saatu kuntoon.

Viimeisimpinä hallituskausina keskusta on pikemminkin jarrutellut rationaalista yhteiskunnallista edistystä, antamatta kuitenkaan selkeää toimintamalliesitystä yhteiseksi tieksi.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen unohtaa Ilkka-Pohjalaisen kirjoituksessaan (18.2.2020) mainita, ettei kokoomus suinkaan ollut pääministerivastuussa viime kaudella. Lieneekö antipatia kokoomusta kohtaan tarttunut nykyisiltä hallituskumppaneilta?

Olen Kurvisen kanssa eri mieltä siitä, ettei kokoomus toimisi pk-yrityssektorin talouskehityksen myötävaikuttajana.

Kokoomuksen yrittäjyysohjelma tavoittelee yrittäjien korkeampaa sosiaaliturvaa muun muassa vanhemmuuden tukitasauksin. Edelleen, yleistukimallissa joustavaan ja kannustavaan perusturvaan olisivat oikeutettuja myös itsensä työllistäjät ja pienet yksinyrittäjät.

Yrittäjien apuvälineenä toimisi myös ”oman mallin” formulointi aktiivisuuden seurannan tukena.

Sulkasiksi kokoomuksen hatussa tällä saralla mainittakoon: ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riskien madallus koeaikaa pidentäen, takaisinottovelvoitteiden lyhentäminen, työnantajien sairauspoissaolojen vastuiden kevennykset, määräaikaisuuksien ehtojen tarkastaminen pitkäaikaistyöttömiä työllistäessä sekä henkilöperusteisten irtisanomisien yksinkertaistaminen pienimmissä yrityksissä.

Lisäksi hankintalain uudistus ja pk-yrityksien osallistumisen helpottaminen julkisiin kilpailutuksiin kunnissa.

Olen samoilla linjoilla Jukka Kopran (Ilkka-Pohjalainen 20.2.2020) kanssa siinä, että jos hallitus kykenee viemään paikallisen sopimisen läpi pieniin yrityksiinkin, se on hyvä alku!

Se ei valitettavasti riitä. Etenevä koronavirusepidemiakin vaikuttaa maailmantalouteen ja väistämättä myös Suomeen. Mitä suunnitelmia hallituksella on globaalin taantuman varalta?

Hallitus on päättänyt lisätä pysyviä menoja vuositasolla 1,4 miljardia euroa. Se aikoo rahoittaa menolisäykset kiristämällä veroja ja kohentamalla työllisyyttä. Hallituksen menolisäykset ovat ehdollisia sille, että toimenpiteitä saadaan aikaan.

Herää kysymys, mitä päätöksiä ollaan valmiita perumaan, jos toimenpiteet eivät toteudu toivotulla tavalla.

Talouspolitiikan riippumaton arviointineuvosto toteaa, että työllisyystavoitteen toteutuminen on epävarmaa. Sen mielestä olisi siksi ollut järkevämpi kääntää järjestys ja lisätä julkisia menoja vasta, jos työllisyystavoite toteutuu.

Kun Kurvinen toistaa poistojen tuplaamista, kysyn, mikä efekti on tuplapoistoilla, jos yritys ei tee tulosta?

Miten keskustapuolue ja nykyinen hallitus aikovat aidosti mahdollistaa tuloksenteon ja haja-asutusalueilla sijaitsevien yritysten toimintaedellytykset? Mitä konkretiaa heillä on esittää työvoiman saamiseksi?

Yksi epäjohdonmukaisuus piilee myös kaavaillussa maastapoistumisverossa, joka tuskin houkuttelee meidän maahamme uusia asukkaita pääomineen.

Puoluetukiin en puutu, mutta erilaisten avustajien, assistenttien, määrää on mielestäni liioiteltu. Kokoomus on talouskurin kannalla ja pyrkii olemaan kustannustehokas näissäkin asioissa.

Kurvinen on siinä asiassa oikeassa, ettei puoluetuilla osteta demokratiaa. Niillä ostetaan, ainakin tässä hallituksessa, sosiaalidemokratiaa.

Veli-Matti Lillbacka Pohjanmaan Kokoomuksen piirihallituksen jäsen