Kymmenen pistettä, Onnelan kesäteatteri!

Onnelan kesäteatterissa Alahärmässä yllettiin Seppo Vesiluoman kirjoittamalla ja Laura Kivimäen ohjaamalla Painin syvin olemus -näytelmällä tavoittamaan katsojan sielu monin tavoin.

Kun se lieneekin teatterityön tavoitteita, nyt jos koskaan kannattaa lähteä kesäteatteriin. Hienosta, syvällisestäkin tekstistä oli tehty vielä paree täydellisellä osaamisella: roolityö ylsi ammattiteattereiden tasolle eikä katsoja päässyt pitkästymään.

Erään tiivistetyn sanoman voisi pukea esityksessä kuultuun lauseeseen, joka meni suurin piirtein näin: ”Istua mättäälle rauhassa, katsoa taivaalle ja antaa kerrankin muiden mennä otsalamput vilkkuen rastilta rastille voiton kiilto silmissä.” Sitähän se on tämä elämä. Välillä on hyvä istua sille mättäälle ja huokaista.

Kauhavan kirkossa 30.6. oli jumalanpalveluksen loppusoitossa Kari Tapion tunnetuksi tekemä Kuin taivaisiin, ja samanlaisiin tunnelmiin päästiin Onnelan esityksessäkin, niin innostunut porukka meille esiintyi.

Katsojatkin lähtivät monet naurut rikkaampina, iloisina ja osa kuitenkin samalla kyynelsilmin, mikä kaikki kertoo onnistuneesta esityksestä.

Maritta Keltikangas

Kauhava