Kyläpolitiikkaa

Pitääkö Kauhavan kaupungissa olla ”kyläpolitiikkaa”? Jos sitä on, missä muodossa se ilmenee ja minkälaisin lopputuloksin? Mistä johtuu yhteisten tekemisten kärkäskin arvostelu mm. some-maailmassa? Eivätkö kuntalaiset tiedä ajoissa, mistä heidän edusmiehensä ja naisensa keskustelevat ja päättävät. Siinä muutama kysymys, joita moni kuntalainen varmasti miettii.

Jotenkin tuntuu, että liian moni asia tuodaan esille sellaisella tavalla kuin suojeltaisiin jotain. Etukäteiskeskustelu ja etukäteisinfo puuttuvat liian usein asioista, jotka vaikuttavat meidän kaikkien kuntalaisten toimintaan ja/tai elämään. Ainakin pitäisi tai vähintään olisi hyvä vaikuttaa, sillä olemmehan useimmiten vielä sillä maksajankin paikalla.

Koko tämän uuden Kauhavan synnystä asti olen kaivannut kunkin liitoskunnan kehityssuunnitelmia. Kehityssuunnitelmia avattuina niin, että aivan jokainen kansalainenkin ymmärtää, mitä omassa kylässä sekä Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän kaupungin osakeskuksissa on tulevaisuudessa tapahtumassa. Mitä, milloin ja kuka tekee? Sillä tekijänä voi olla myös yksityinen sektori.

Kyläpolitiikka on ollut asia, josta on yritetty ja yritetään lehtitietojen mukaan päästä myös tulevaisuudessa eroon.

On vahvasti mielletty, että sana ”kyläpolitiikka” ja sen pitämä todellisuus ovat helposti pelkkää negaatiota.

On varmasti toisinkin. Kyläpolitiikka on varsin laaja aihe, jonka ainakin pitäisi pitää sisällään koko elämän kirjon, mitä kylässä ja kylillä tapahtuu.

Kyläpolitiikan pitää olla asioita, joiden avulla kyliä saadaan kehitettyä ja pysymään elinvoimaisina.

Eli tarvitaanko kyläpolitiikkaa, jotta koko uusi Kauhava toimisi ja olisi elinvoimainen myös tulevaisuudessa? Ei voi olla voimakasta keskustaa, jos keskuksen ympärillä ei ole voimakasta pitäjää. Siispä kyläpolitiikka uudeksi voimavaraksi, joka luo kehitystä ja sitä kautta paljon puhuttua vetovoimaisuutta.

Kai Tamminen