Koulun sijainnilla on väliä kotipaikkaa valittaessa

Kiitän Tero Hurtamoa erinomaisesta mielipidekirjoituksesta (Komiat 19.12.2018).

Olen tyrmistynyt Hakolan koulun lakkauttamisaikeista ja etenkin sitä koskeneen aloitteen käsittelytavasta kaupunginvaltuuston kokouksessa. Valitettavasti se vain tuntuu kuvaavan Kauhavan toimintaa laajemminkin.

Muualta muuttaneena olen hämmästynyt siitä, kuinka täällä paikallispoliitikot keskittyvät enimmäkseen kinasteluun. Kaupungin kehittäminen on jäänyt unholaan, koska aika kuluu keskinäiseen kateuteen ja sisäisten rajojen ylläpitoon.

Päätöksiä tehtäessä ei todellakaan nähdä kaupunkia yhtenä kokonaisuutena, vaan edelleen vanhat paikkakuntarajat määräävät politiikan. Kaupungin johdossa ei ole myöskään ymmärretty, mikä on tämän maalaiskaupungin pääasiallinen kilpailuetu asukkaiden silmissä.

Se ei todellakaan ole suuruus. Yhdet liikennevalot kaupungissa eivät tee paikkakunnasta suurkaupunkia. Kauhavan kaltaisen pikkukaupungin vahvuus on maaseutumaisuus, jota olisi täysi mahdollisuus hyödyntää vetovoimatekijänä. Vahvistamalla omaa vahvuutta voidaan oikeasti erottautua asuinalueiden välisessä kilpailussa.

Maaseudulle kuuluvat pitkät välimatkat ja pienet yksiköt niin alakouluissa kuin päiväkodeissa. Se on vahvuus, jota ei kannattaisi sisäisen kateuden sokeuttamilla silmillä tuhota. Lapsiperheet hakevat asuinpaikkaa valitessaan lasten kannalta ideaalisia ratkaisuja, ja tuskin kovin monessa perheessä sellaiseksi ensimmäisenä mainitaan isot kouluyksiköt.

Omakohtaisesti voin sanoa, että juuri kotia lähellä sijaitseva alakoulu, Voltin koulu, on suurimpia syitä siihen, miksi perheemme vielä asuu Kauhavalla.

Voltin koulu on lämminhenkinen, sopivan kokoinen ja työskentelytavoiltaan laadukas opetusyksikkö, jossa koululaiset viihtyvät ja johon vanhemmat voivat turvaisin mielin lähettää lapsensa opetusta saamaan.

Uskon, että Hakolan koulu on aivan samanlainen, kuten kaikki muutkin saman kokoluokan alakoulut. Jos siis haluaisin alakouluikäiset lapseni aloittamaan koulutaivaltaan suurkouluun, olisimme jo muuttaneet Vaasaan tai pääkaupunkiseudulle. Me vanhemmat voimme sietää epämukavuutta omien työmatkojen tai uramahdollisuuksien suhteen, jos vastapainona on riittävän paljon hyvää lapsia ajatellen.

Tällä hetkellä Kauhava kuitenkin tekee kaikkensa, jotta paikkakunnan pitotekijöitä heikennetään.

Kritisoin vahvasti kaupungin näköalattomuutta ja osaamattomuutta vetovoimatekijöiden ymmärtämisessä. Laaditut strategiat eivät toteudu käytännössä, ja lapsiperheiden kokemus kaupungin suhtautumisesta niihin on tällä hetkellä negatiivinen. Kuitenkin juuri lapsiperheiden pitäminen tai jopa paikkakunnalle muuttamaan houkutteleminen olisi paikkakunnan tulevaisuuden kannalta keskeisen tärkeää.

Viime viikolla uutisoitiin Vaasan yliopiston loppuvaiheessa olevasta tutkimushankkeesta, jonka tulosten perusteella yritysten markkinointiviestinnässä maaseutumaisen imagon hyödyntäminen on vahvuus. Miksei samaa imagoetua voisi käyttää myös kaupungin kehittämisessä?

Katri Kukkanen Alahärmä