Kannattaako Kauhavalle muuttaa?

Muualta muuttaneena kolmen koululaisen isänä, pitkän työkokemuksen omaavana opettajana ja veronmaksajana ihmettelen Kauhavan valtuuston 10.12.2018 tekemää päätöstä kouluverkon osalta.

Päätös on suuri taloudellinen riski, mutta erityisesti arveluttava kunnan houkuttelevuuden kannalta.

Yli 700 kuntalaisen allekirjoittama kuntalaisaloite Hakolan koulun säilyttämiseksi sekä Kauhavan pito- ja vetovoimatekijöiden parantamiseksi vaiettiin kuoliaaksi, eikä sitä vaivauduttu todella käsittelemään, vaikka aloite oli jätetty kuntaan jo puoli vuotta sitten. Tuskinpa kaikki valtuutetut olivat aloitetta edes lukeneet.

Aloitteelle ei annettu mitään mahdollisuuksia, koska kouluverkkoon liittyvät asiat on jo kauan sitten päätetty kabineteissa.

Tällä hetkellä Kauhavan päätöksenteko on avoimuuden, rehellisyyden, demokratian ja järjen irvikuva. Poliitikkojen tehtävä on palvella kuntalaisia. Nyt poliitikkomme keskittyvät palvelemaan lähinnä toisiaan.

Missä muuten oli kaupunkimme ainoa kansanedustaja silloin, kun budjetista päätettiin? Puheenjohtaja ja kaikki muutkin eduskuntavaaliehdokkaamme aloittivat kampanjansa pyllistämällä yli 700 kauhavalaiselle. Kauhavan valtuusto ja päättäjät tarvitsevat vielä runsaasti harjoittelua kuntalaisaloitteiden asianmukaisessa käsittelyssä.

Yksityiset ihmiset ovat investoineet Hakolan kylän uudisrakentamiseen pari miljoonaa euroa viimeisten vuosien aikana. Tämän sijoituksen ovat tehneet kauhavalaiset lapsiperheet verojen maksun lisäksi. Perheet ovat valinneet kotinsa sijainnin erityisesti Hakolan koulun vuoksi.

Kauhava palkitsee näitä perheitä sulkemalla 80 oppilaan alakoulun, joka toimintaympäristöltään on jopa maakunnan mittakaavassa todellinen helmi. Oppilaat pääsevät esimerkiksi suoraan koulun pihalta luistelemaan, hiihtämään, suunnistamaan ja uimaan. Mutta tätähän eivät valtuutetut tietenkään tiedä, koska suurin osa ei ole koskaan Hakolan koulussa edes käynyt.

Puheet Hakolan koulun sisäilmaongelmista ovat pötyä. Jokaisesta 1960-1980 -luvuilla rakennetusta talosta löytyy oravaa pienempää elämää, kun mittarit ovat sopivat.

Oleellista tässä on se, että Hakolan koulusta ei ole tehty yhtäkään sisäilmailmoitusta, koska siellä eivät oppilaat eivätkä opettajat oireile kuin korkeintaan päättäjiemme takia.

Antakaa Hakolan koulun säilyä kouluna luonnollisen elinkaarensa loppuun ja palvella tämän jälkeen lähiliikunta-, kulttuuri- ja harrastuspaikkana. Nyt Hakolan koulu uhrattiin lehmänkauppojen alttarille. Politiikka voitti. Järki jäi nuolemaan näppejään.

Tehtiinkö muuten kouluverkkotyöryhmän selvityksessä koulun lakkautusta tutkittaessa lapsivaikutusten arviointi, lähiliikuntapaikan menetyksen kansanterveydellisen vaikutuksen arviointi tai kouluun liittyvän kulttuurin ja yhteisöllisyyden tuoman hyvinvoinnin menetyksen arviointi, puhumattakaan markkina-arvon menetyksen arvioinnista?

Tämäkö annetaan opiskelemaan lähteville nuorillemme muistoksi kotiseudustaan? Sitten huudetaan: ”Tuu jo kotia!” Ja ihmetellään, kun kukaan ei palaa.

Isot yhtenäiskoulut eivät ole se asia, minkä vuoksi kukaan muuttaisi Kauhavalle. Opettajana voin todeta, että yhtenäiskoulu ei ole ihanteellisin vaihtoehto toteuttaa perusopetusta.

Yhtenäiskoulu vaatii myös rehtoriltaan keskimääräistä parempia johtamistaitoja. Jos kouluverkkouudistus toteutuu aiotulla tavalla, meillä on parin vuoden päästä neljä yhtenäiskoulua ja yksi alakoulu (Kosola). Oletan siis, että Volttiinkin lyödään lappu luukulle, kun siinä säästää niin maharottomasti.

Vertailun vuoksi: Seinäjoella alakouluja on 21, yläkouluja 4 ja yhtenäiskouluja 2. Tarvitaanko 16 000 asukkaan kunnassa sivistystoimenjohtajan lisäksi myös opetuspäällikkö johtamaan tulevaisuuden viittä rehtoria?

Kauhavan perusopetuksen merkittävimmät kulut taitavat syntyä ihan muualla kuin alakouluissa. Kouluverkkotyöryhmän jäsenistön mediaanikompetenssi vaikuttaa olevan hieman vajavaista ymmärtämään lapsiperheiden asuinpaikan valintakriteereistä, koulun pitämisestä käytännössä tai markkinoinnin alkeista.

Tänä vuonna Kauhavalle syntyy ehkä 100 lasta. Millä nämä yhteensä noin 40 miljoonan euron koulurakennukset täytetään 10 vuoden kuluttua?

Edellisessä asuinpaikassani kuljin työmatkani polkupyörällä. Nyt ajan vuosittain 19 000 km Kauhavan veroeurojen perässä. Miksi minun kannattaisi tehdä enää niin?

Rohkenisiko joku tai mielellään useampi teistä päättäjistä kertoa, että miten tää homma meni, noin niinku omasta mielestä?

Tero Hurtamo kemian ja fysiikan lehtori