Tet-viikolta

Yrittäminen, yrittäjäksi ryhtyminen - sanat tuovat varmasti monelle nuorelle ensin mieleen ylimääräisen paperisodan, hikipisarat, huonosti nukutut yöt, perhe- ja työelämän haastavan yhdistämisen, vaikean lainsäädännön, verotuksen ja yrittämisen riskit. Tarkemman miettimisen jälkeen alkaa mieleen myös putkahdella yrittämisen positiivisia puolia. Esimerkiksi yrittäjä saa päättää työajoistaan ja palkastaan itse.

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii nuorelta sitkeyttä, sopivalla tavalla hulluuttta ja hyvää projektiosaamista. Talouden kehittämiseen vaaditaan yrittäjyyden kasvattamista, ja myös työttömyys vähentyisi yritysten lisääntyessä, mutta houkuttelevatko vaikeasti ymmärrettävät lakipykälät, haastava paperisota monessa yhteydessä ja hankala verotus nuoria perustamaan oman yrityksen?

Yrittäjille on toki tarjolla myös tukia, joita voi saada niitä anomalla. Tukien saamiseksi yrittäjällä on taas edessään paperisotaa. Suomi voisi varmasti olla myös yrittäjäystävällisempi maa.

Jos paperisotaa jollakin konstilla pystyisi vähentämään, varmasti se houkuttelisi nuoriakin ryhtymään herkemmin yrittäjiksi.

Nuoret jaksavat yrittää, jos heillä on hyvä liikeidea, jolla nuori toivoo lyövänsä rahoiksi.

Monen nuoren ensimmäiset työkokemukset ovat kesätöistä. Esimerkiksi itse vihellän pesäpalloa. Pelkästään vihellettävien otteluiden saaminen vaatii itsensä markkinoimista. Jotta palkka alkaa juosta, täytyy seuraavaksi hankkia verokortti. Pelkästään verokortin hankkiminen saattaa asettaa monelle nuorelle haasteita, puhumattakaan sitten oman yrityksen perustamisesta, johon liittyy monin verroin enemmän paperisotaa.