Kolumni: Jannen kynästä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti hakevansa jatkokautta ensi tammikuun presidentinvaaleissa. Niinistö on nauttinut suurta kansansuosiota yli puoluerajojen. Mahdollisuudet suoraan valintaan vaalien ensimmäisellä kierroksella on hyvät. Se edellyttää yli 50 prosenttia äänistä.

Presidentin valtaoikeudet ovat muuttuneet Kekkosen ajoista. Sisäpolitiikka on poliittisten puolueiden aluetta. Presidentti johtaa yhdessä hallituksen kanssa Suomen ulkopolitiikkaa.

Niinistö korostaakin tätä presidentin roolia ja asettuu ehdolle valitsijayhdistyksen ehdokkaana. On selvää, että Kokoomus antaa täyden tuen Niinistölle. Myös muista puolueista on väkeä tulossa mukaan Niinistön valitsijayhdistykseen.

Sauli Niinistö tavoitteli presidentin tehtävää ensimmäisen kerran vuoden 2006 vaaleissa. Presidenttinä toimi Tarja Halonen, joka lähti kisaan vahvana ennakkosuosikkina. Niinistön kampanja ulottui marraskuussa 2005 myös Pohjanmaalla. Itselläni oli rooli autokuskina viedä ehdokasta paikasta toiseen ja huolehtia aikataulun pitävyydestä.

Halosen kannatus alkoi sulaa vaalipäivän lähestyessä. Niinistö sai ensimmäisellä kierroksella 24% äänistä. Vaalin ratkaisu siirtyi toiselle kierrokselle. Kampanjan jatkuessa alkoi näyttää siltä, että Niinistöstä tulee presidentti jo 2006. Sauli Niinistön ja Matti Vanhasen vaalikahviloita yhdistettiin ja voimia koottiin. Erityisesti mieleeni on jäänyt Laihian vaalikahviloiden yhdistäminen. Taisi olla ensimmäisiä laatuaan Suomessa. Niinistön valinta jäi kuitenkin odottamaan vuotta 2012.

Mistä tulee otsikko? Vuoden 1968 presidentinvaaleissa Kekkosen voittokulku oli vääjäämätön. Kokoomus asetti kuitenkin Matti Virkkusen ehdolle ja ehdokas teki kohtuullisen tuloksen. Virkkusen vaalilauseessa oli vinkki siihen, että presidentiltä odotetaan kaikkien kansalaisten tasapuolista huomioimista. Palautteen perusteella Sauli Niinistö on onnnistunut tässä tavoitteessa.

>>>>>>> Stashed changes