Presidenttiehdokas Alexander Stubbin oli määrä pitää luento Eurooppa-politiikasta, mutta vierailu Kauhavan lukiolla muodostui kyselytunniksi, jossa tentaattorina toimivat lukiolaiset. Ensimmäinen kysymys koski Suomen EU-eron vaikutuksia.
– Lyhyellä aikavälillä Suomen taloudelle tulisi kova shokki. Briteillekin ero aiheutti melkoisen kaaoksen, ja Suomen osalla vaikutukset olisivat vielä kovemmat, Stubb tiivisti. Hän myös ennusti, että katumusvuosien jälkeen Iso-Britannia tulee hakeutumaan uudelleen EU:n jäseneksi.
Ukrainan EU-jäsenyyspolun avaamista Stubb pitää hyvänä asiana, mutta muistutti maan kokoluokasta.
– Jäsenyys merkitsisi EU:n peltoalan kasvua 25 prosentilla. Kyseessä on Ranskan kokoinen maa, jossa asui sodan alkaessa yli 40 miljoonaa ihmistä. Pidän jäsenyyttä sekä mahdollisena että tärkeänä.
Stubb ei halunnut arvioida, kuinka pitkään sota Ukrainassa jatkuu. Hän piti tärkeänä sitä, että rauha sisältää Ukrainan näkökulmasta turvatakuut. Myös kansainvälistä oikeutta sotarikoksista tulee käydä ja Venäjän tulisi maksaa korvauksia aiheuttamistaan tuhoista.
– Ukraina ei tämän jälkeen voi koskaan olla puolueeton maa, sen me ymmärrämme.
Lukiolaisia kiinnosti tekoälyn kehitys. Muodostaako se ihmiskunnalle uhan vai mahdollisuuden, he kysyivät.
– Ratkaisevaa on, ohjaako tekoäly meitä avoimeen yhteiskuntaan vai diktatuuriin. Teknologiaoptimisti uskoo, että ihmiset ja markkinat huolehtivat säätelystä, teknologiapessimisti ajattelee, että tarvitaan mahdollisimman raskas säätely. Teknologiarealisti asettuu johonkin sille välille, Stubb pohti.
Hän muistutti, että tekoäly tulee muuttamaan talouden ja työn lisäksi myös tavan, jolla politiikkaa tehdään. Tieteen lisäksi muuttuu myös tapa, jolla olemme ihmisiä.
– Tähän liittyy se pieni uhka, se saattaa myös rajoittaa tapaa, jolla ajattelemme. TikTokissa seitsemän sekuntia on jo nykyään kärsivällisyyttä. Tämä on yksi esimerkki tavasta, jolla teknologia muuttaa ajattelutapaamme. Tekoälyä ei pidä pelätä, mutta sen ei saa antaa ohjata ajatteluamme tai yhteiskuntaamme, Stubb muistutti.
Stubbilta kysyttiin, miten Suomen presidentin puoluetausta vaikuttaa siihen, miten presidenttiin maailmalla suhtaudutaan. Stubbin mukaan ei juurikaan. Hänen näkemyksensä mukaan presidentin persoonan, kielitaidon ja verkostojen vaikutus on huomattavasti suurempi.