Luento Pää­ma­jas­sa: Rau­han­tur­vaa­mi­ses­ta edel­leen krii­sin­hal­lin­nak­si

Jorma Ala-Sankila vieraili Päämajassa osana Elotryskööt-tapahtumia.
Jorma Ala-Sankila vieraili Päämajassa osana Elotryskööt-tapahtumia.
Kuva: Mika Mäki

Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, kenraalimajuri evp. Jorma Ala-Sankila luennoi rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiasta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Päämajassa Ylihärmässä pari viikkoa sitten torstai-iltana 15.8.

Luento oli osa Elotrysköö-tapahtumia.

– Toiminta on muuttunut paljon siitä, kun ensimmäiset suomalaiset lähtivät sarkapuvuissaan YK:n rauhanturvaajien tehtäviin Suezin operaatioon vuonna 1956, Ala-Sankila totesi.

Rauhanturvaaminen on 1990-luvulta alkaen muuttunut kriisinhallinnaksi ja joukkojen määrä pienentynyt.

– Tehtävät ovat muodostuneet olosuhteiltaan ja sisällöltään entistä haastavammiksi.

Suomesta on vuosikymmenten aikana ollut tehtävissä noin 50 000 henkilöä, joista elossa on noin 30 000. Naiset ovat osallistuneet operaatioihin vuodesta 1991.

– Tällä hetkellä maailmalla useissa operaatioissa on 380 henkilöä.

Enimmillään heitä on ollut ulkona kerralla 2 000, mikä on myös nykyisen lain osoittama maksimimäärä.

–Kriisinhallintakokemuksista kertynyttä tietoa hyödynnetään monin tavoin maassamme, totesi Ala-Sankila.

Rauhanturvaajaliiton yksi tehtävä on vertaistuen mahdollistaminen kriisinhallinta tehtävissä olleille.

– Tulevaisuudessa olisi tarpeen saada Suomeen palvelukeskus, jossa tehtävissä olleet saisivat kuntoutusta ja tukea. Kuntoutuksessa on oltava myös erityisosaamista traumaperäisen stressihäiriön oireiden hoitoon ja kuntoutukseen.

Minna Huhtamäki-Kuoppala

Ilmoita asiavirheestä