Pääkirjoitus

Kun eväät lop­pu­vat

Viljanjalostusfirma Botnia Grainin konkurssi on ikävä uutinen isolle joukolle kauhavalaisia viljelijöitä. Heillä on ollut suora väylä toimittaa märkääkin viljaa lähellä olevalle tehtaalle. Moni joutuu miettimään nyt muuta ratkaisua, kuten omaa kuivuri-investointia.

Maaseudun Tulevaisuus listasi huhtikuussa Suomen suurimpia maatalouspitäjiä. Kauhava ylsi tuotantomäärillä ja maatalouden rahavirroilla mitattuna viiden suurimman joukkoon. Alueen 900 aktiivitilasta reilusti yli puolet elää viljan viljelystä.

Kotimaisen maatalouselinkeinon kannattavuus on ollut jo vuosia heikko. Tehtiinhän Botnian ja viljelijöiden asiassa kaikki voitava? Olisiko ehdotettu muutaman vuoden lyhennysvapaa ollut taloudellisesti aivan pääsemätön paikka kaupungille?

Kehittyvän kaupungin elinkeinopolitiikkaan kuuluu, että elinkelpoisia yrityksiä autetaan karikoista eteenpäin. Mainittakoon esimerkkinä haasteissa painiskeleva Skaalan ikkunatehdas, jolta kaupunki osti keväällä hallin kahdella miljoonalla. Botnia Grain päästettiin nurin.

Sen suuromistaja, johtaja Seppo Kultalahti omistaa myös Kauhavan entistä Lentosotakoulua, nykyistä LSK Business Parkia. Kaupunginhallitus myönsi sille taannoin viimeisillä valtuuksillaan osittaisen vapautuksen kiinteistöverosta. Ahdingossa olevien maatalousyrittäjien vastaavia anomuksia sen sijaan palautettiin takaisin. Tämän vain harva maatalouspitäjässä ymmärsi yrittäjien tasapuoliseksi kohteluksi.

Toivoa sopii, että pesä löytää Botnialle pystyvän jatkajan. Kaupungilla on muuten käsissään jälleen yksi tyhjä teollisuushalli.

Marianne Lähde