Olen asunut lähes koko ikäni tässä pienessä kunnassa ja vuodesta 2009 alkaen hieman suuremmassa kaupungissa, Kauhavalla. Asiat on Kortesjärvellä totuttu aina tekemään hyvin ja yhdessä. Maatalousvaltainen pitäjämme on aikoinaan ollut monella mittarilla mitattuna kärkikastissa isojen joukossa. Yrittäjyys on aina ollut osa kortesjärveläistä elämää, kuten se on yhä. 1970-luvun alussa pääosa kortesjärveläisistä sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Yrityksiä ja erilaisia ammatinharjoittajia oli paikkakunnalla paljon. Yrittäjyys ja yhteishenki ovat yhä keskeisiä arvoja kortesjärveläisessä elämänmenossa, joskin yhä useampi asukas joutuu hakemaan toimeentulonsa pitäjän ja maakunnan rajojen ulkopuolelta. Tärkeää on että Kortesjärvi pysyy jatkossakin elinvoimaisena alueena, jossa on hyvä yrittää, asua ja kasvattaa lapsia. Siihen tarvitaan rohkeutta ja uusia selviytymiskeinoja. Jos jokin tässä ajassa on varmaa, niin se on jatkuva muutos.
Terveysalan toimijana, tuntiopettajana ja arvioijana olen saanut seurata kortesjärveläistä elämänmenoa aitiopaikalta.
Liikehdintä suuressa mittakaavassa maailmalla koskettaa meitä pienessä mittakaavassa kotiseudullamme, kukaan ei voi siltä välttyä.
Tänään pienet maahanmuuttajaoppilaat leikkivät Purmojärven alakoulun pihalla peiliä, hippaa, kymmentä tikkua laudalla, laskevat mäkeä ja urheilevat yhdessä kortesjärveläisten lasten kanssa. Yhteistä kieltä ei ole, sanoja ei tarvita, leikki puhuu puolestaan ja auttaa kielimuurin ylitse. Yhteiskunnalliset näkökulmat, rahan riittävyys, koulupoliittiset ratkaisut, yrittäjyyden haasteet, terveyspalvelujen saatavuus ja sijainti ovat asioita, joita alakoululaiset eivät välituntileikeissään mieti, ja hyvä niin, se on meidän aikuisten tehtävä. Kortesjärvi muuttuu ja vastaa muutokseen kuten ennenkin: hyvällä tavalla ja yhdessä.