Kor­tes­jär­vel­lä tais­tel­laan mil­joo­nien eurojen vuo­si­tu­hoa ai­heut­ta­vaa män­nyn­juu­ri­kää­pää vastaan

Luonnonvarakeskus perusti koekentän kortesjärveläismetsään kolme kesää sitten. Männynjuurikääpää yritetään saartaa harmaaorvakan ja laboratoriossa löydetyn viruksen avulla.

Tauti on melko uusi vaiva Etelä-Pohjanmaalla.

– Sitä on hyvä tutkia täällä, sillä tartunta-alueet ovat pieniä. Eniten tauti jyllää Kaakkois-Suomessa, kertoi metsäpatologian professori Jarkko Hantula Komiat-lehden haastattelussa Kortesjärven Ylikylässä.

– Olisi mukavaa, kun saisi taudin pidättymään, tuumasi metsänomistaja Juha Luoma.

Hän oli huomannut paikka paikoin mäntyjensä menettävän neulasensa ja kuolevan hitaasti.

– Otin yhteyttä Metsäkeskukseen ja sen kautta metsääni päätyi Luonnonvarakeskuksen koekentäksi.

Jarkko Hantula selvitti, että männynjuurikäävän taktiikka on lahottaa puun juuret ja sitä kautta lopulta tappaa puu.

– Se leviää itiöiden ja rihmaston kautta. Testaamme täällä, voiko rihmastolevintää pysäyttää. Koekentällä kaadettiin terveitä puita ja niiden juuriin tartutettiin harmaaorvakkasientä. Tähän asti sientä on käytetty kesähakkuiden aikaan itiötartuntojen ehkäisemiseksi, nyt kokeilemme, kuinka se tepsii rihmaston leviämisen ehkäisemiseen.

Tehosteeksi lisättiin HetPV13-an1-virusta.

– Se on männynjuurikäävän partitivirus. Laboratorio-oloissa virus on heikentänyt juurikäävän kasvun murto-osaan.

Luonnonvarakeskuksen väki seuraa kokeen edistymistä tietyin väliajoin. Entä jos koe onnistuu?

– Jos juurikäävän leviäminen pysähtyy harmaaorvakan ansiosta, sieni saataisiin uudenlaiseen käyttöön aika pian, ja virus avaisi ovia kokonaan uuteen torjuntamenetelmään.

Kokeiden onnistuminen voisi tietää uudistuksia myös metsänhoitosuosituksiin.

– Harvennukset tehdään yleensä talvisin, mutta pahasti juurikääpäinen metsikkö kannattaisi harventaa ehkä kesällä ja käsitellä kannot samalla. Toisaalta on muistettava, että männynjuurikääpä leviää helposti nimenomaan kesähakkuissa.

Kortesjärvellä on maakunnan ainoa koekenttä. Vastaavia paikkoja on Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.

Juurikäävät ovat suomalaisen männyn ja kuusen pahimmat taudit. Suorat vuosituhot ovat männyllä 5 - 10 miljoonaa ja kuusella 40 miljonaa euroa.

Mia Kärkkäinen

Ilmoita asiavirheestä