Nykyinen Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma käsittää vuodet 2023–2027.
Rahoituskausi on puolivälissä.
Tähän mennessä ely-keskuksesta on myönnetty rahoitusta hanke-, yritys- ja rakennetukiin yhteensä 58,5 miljoonaa euroa ja Leader-ryhmistä 9 miljoonaa euroa.
Kauhavan kaupungin maaseutupäällikkö Janne Lahnalampi avaa rakennetukien kohteita Kauhavalla.
– Tässä ELY-keskuksen rahoituspuolelta esimerkkejä siitä, mihin kohteisiin rahaa on mennyt tämän vuoden vuoden tukien osalta tähän mennessä: nuoren viljelijän aloitustukia on tälle vuodelle 4 kappaletta, 160 000 euron verran. Myönnettyä korkotukilainaa on 603 157 euroa, Lahnalampi listaa.
– Energiainvestointeja 7, joihin on myönnetty avustuksia 135 952 euroa, nämä ovat lähinnä aurinkopaneelien hankintaan. Salaojitusta 11 kappaletta, avustusta 177 056 euroa, tähän sisältyy salaojitusta ja säätösalaojitusta.
Eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta tukevia kohteita on ollut 6, avustusmäärällä 85 052 euroa.
– Se sisältää esimerkiksi uutta teknologiaa eläinten tarkkailuun, petien uusimiseen ja navetan ilmanvaihtoon. Työympäristön tilaan avustusta lisäksi 15 625 euroa. Ympäristön tilaa edistäviä investointeja 3, avustusta 65 731 euroa, pääasiassa uusiin peltoviljelylaitteisiin. Varastoinvestointeihin, joihin osaan sisältyy sadon käsittelylaitteita, avustusta on annettu 118 243 euroa ja korkotukilainaa 142 792 euroa.
Tilakanta on monipuolinen
Tänä vuonna Kauhavalta tukea haki 688 tilaa.
– Kotieläintiloja oli 114. Näistä tällä hetkellä noin 60 on maitotilaa, 27 nautatilaa, 12 sikatilaa, 9 siipikarjatilaa, 1 kananmunantuottaja ja 5 tilalta löytyy lampaita, Lahnalampi kertoo.
– Kasvinviljelytiloista 58 tilalla on tärkkelysperunaa, 20 tilalla sokerijuurikasta, 50 tilaa tuottaa nurmia. Viljan tuottajia on 446. Näistä tuottajista reilulla 200 tilalla on lisäksi viljelyssä rypsiä tai valkuaiskasveja, kuten hernettä tai härkäpapua.
"Suomen ruokatuotannon keskus"
Maatilojen kannattavuus on pitkään ollut heikko.
– Markkinoiden tulisi toimia paremmin, Lahnalampi toteaa.
– Tuotannon jatkaminen seuraavalle sukupolvelle vaatii satsauksia ja tilan kehittämistä. Jotta Kauhava on jatkossakin merkittävä ruuantuottaja, maatalousinvestointeja on saatava viemään elintarviketuotantoa eteenpäin, hän lisää.
Kauhavalla on nyt 688 tilaa, vuosi sitten määrä oli 707.
– Vähennystä on 2,7 %. Vuonna 2023 vähennystä oli 3,4 %. Valtakunnassa tilat vähenivät 2023 noin 5 % ja meillä vähemmän.
Kauhava on maatilojen kokonaistuloilla ja myyntituloilla mitattuna Suomen viidenneksi suurin kunta.
– Pellot toki pysyvät edelleen viljelyssä, Kauhavalla peltoa on viljelyssä 38 202 hehtaaria. Moni tila vahvistaa elintasoaan urakoinnin avulla.
Lahnalampi sanoo, että Etelä-Pohjanmaan maatalouden näkymät ovat vahvat.
– Alue on Suomen merkittävin ruuantuotannon keskus ja tunnettu yrittäjyydestään ja ruokaosaamisestaan.
– Vaikka maakunta ei ole riippuvainen yhdestä kapeasta toimialasta, sen talous on vahvasti sidoksissa maatalouteen, joka tuottaa arviolta 14 prosenttia koko maan ruoasta. Kauhava on yksi vahva tekijä Etelä-Pohjanmaan tuotannon takaajana, Lahnalampi luonnehtii.
Tiukentuneet käytännöt kenties luopumisten taustalla
Viljelystä luopumispäätösten takana saattavat vaikuttaa Lahnalammen mukaan vuonna 2023 voimaan tulleet uudet, tiukemmat tukisäännöt.
– Myös viljelijöiden ikääntyminen lisää osaltaan viljelystä luopumista. Aina uutta EU:n rahoituskautta aloitettaessa tulee runsaammin luopumisia, kun tulee uusia, viiden vuoden sitoumuksia osaan tuista, hän selvittää.
– Lisäksi vuoden 2023 alusta lähtien jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa on otettu käyttöön maataloustoiminnan satelliittipohjainen seurantajärjestelmä eli satelliittiseuranta. Se on varmaan myös hieman vaikuttanut ainakin vanhempaan ikäluokkaan.
