Pääkirjoitus

Kark­ki­pus­si on kar­hun­pal­ve­lus

Alahärmän Sydänyhdistyksen Terttu Antila silmäsi hyvillään kirjanpitoaan mittaamistaan verenpainetasoista valtakunnallisen Sydänviikon paikallistapahtumassa. Jokusen pakeilleen pysähtyneen hän patisti lääkäriin huolen ryppy silmiensä välissä, mutta useimmat oikoivat hihansa mansetin jäljiltä huojentuneina: arvot olivat enimmäkseen normaaleja.

Jos suomalaisten vointia vahtivien tahojen uhkakuvat toteutuvat, muutaman kymmenen vuoden päästä vastaavan tilaisuuden mittamiehen huoliuurre syvenee railoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tietää 12-18-vuotiaiden ylipainoisten määrän lähes kolminkertaistuneen neljässä vuosikymmenessä.

Sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa kuluu ylenmäärin. Valtion liikuntaneuvoston mukaan vain viidesosa tenavista temmeltää suositusten mukaisesti vähintään tunnin päivässä.

Ainoastaan aikuiset voivat kääntää kelkan. Kuolemattomuuden illuusiossa elävät teinit-ikäiset lienevät hetkellisesti valistuksen ulottumattomissa taskurahoineen, hampurilaisravintolatreffeineen, konsolipelimaratoneineen ja energiajuomaeväineen, mutta nuoremmat syövät tarjottua ja kiipeilevät puussa, jos heille näytetään puu.

Jokainen haluaa valoisan tulevaisuuden lähipiirinsä lapsille. Silti moni tekee ajattelemattomuuttaan karhunpalveluksen. Jos matka on kohtuullinen ja kohtuullisen turvallinen, koululainen ei tarvitse henkilökohtaista kuljetusta. Seuratoimija voi palkita ahkeran muullakin kuin irtokarkkipussilla ja sukulaistäti rakastaa ottamalla syliin.

Anu Nahkala