Charles Dickensin klassikko Saiturin Joulu nähdään vielä muutaman kerran Teatteri Lapuassa, jos kaikki menee kuten pitääkin lähipäivinä.
– Kovasti tykkäsin siellä olla, mukava porukka on. Vähän oli vastoinkäymisiä koronasta ja terveysasioista johtuen. Porukassa oli vähän vaihtuvuutta ja koko ajan jouduttiin jännittämään, saadaanko edes esittää. Onneksi sitten saatiin valmista, hän kuvailee Saiturin Joulun haastavaa tuotantoaikaa.
Saiturin Joulun esityksiä Teatteri Lapuassa on jäljellä vielä kolme, joista viimeinen nähdään tulevana sunnuntaina 12.12.
– Eilisen keskiviikon näytös piti peruuttaa näyttelijän sairastumisen vuoksi. Toivotaan parasta viikonlopun näytösten suhteen, Koivula-Talkkari tuumaa.
Ohjaustyön pohjaksi hän ei tutkinut muiden klassikosta tekemiä näytelmiä tai katsonut elokuvia.
– Lähdin liikkeelle siitä, mitä dramatisointi meille kertoo. Toteutuksessa liikutaan toden, unimaailman ja muistojen välillä. Toki katsojilla on monenlaisia odotuksia, kun he tulevat teatteriin. Päädyin esimerkiksi siihen, että lavastus on aika minimalistinen. Siinä käytetään videokuvaa ja heijastuksia. Puvustus on puolestaan hieno ja runsas, se tuo visuaalisuutta.
– Näyttelijöillä on haastavaa, sillä heillä on monta roolia.
Koivula-Talkkari tekee nelipäiväistä viikkoa Järvilakeuden kansalaisopistossa.
– Loppuajan ohjaan, ja vedän omallakin opistolla kursseja. Kokoillan näytelmiä ei montaa ehdi, noin 1-2 vuodessa. Saiturin Joulun jälkeenkin oli takki aika tyhjä.
Mitä suunnitelmia teatteririntamalle on luvassa ensi vuodeksi?
– Nelimarkka-näytelmähän jäi kesken Härmän käräjätalolla. On vielä päättämättä, koska esitykset olisivat. Ylihärmän nuorisoseuralla on ollut nyt kaksi vuotta taukoa. Haaveilen, että ensi kesänä saataisiin koko perheen näytelmä. Kovasti toivon, että se olisi mahdollista. Teatterissa kun kuitenkin palkinto koko porukalle on se, kun näytelmä herää eloon yhdessä yleisön kanssa.
Marianne Lähde
