Ilkka Peuran erosta tuli keskikesän yllätysuutinen. Moni pohtii, miten vokin arki sujuu jatkossa, sillä Peuraan ovat henkilöityneet keskuksen kuri ja järjestys. Sotilaallinen kädenpuristus on ehkäissyt monta ongelmaa. Ipen ansiota ovat myös useat tyhjästä polkaistut toiminnot, joilla asukkaille on saatu tekemistä päiviensä täytteeksi. Peura ei lukeudu laumaan passiivisia työntekijöitä, jotka tyytyvät hiljaa seuraamaan, jos homma ei toimi. Työlle omistautuminen on hieno asia, mutta voi mennä myös liian pitkälle. Peuran tapauksessa kyse on varmasti vilpittömästä halusta auttaa, arkijärkeä käyttäen, mutta työtä koskevissa asioissa päätösvalta on viime kädessä työnantajalla.
Kauhavan vastaanottokeskusta ylläpitävällä Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirillä on keskeinen rooli turvapaikka-asioissa. Vastaanottokeskukseen ja maahanmuuttoon liittyvässä viestinnässä on useamman kerran ollut maton alle lakaisun makua.
SPR pyytää mukaan hyvän tekemiseen. Kansa luottaa järjestön ammattitaitoon toimia oikealla tavalla. Luottamus on kuitenkin koetuksella, jos näyttää siltä, että SPR haluaa kertoa vain mukavista asioista. ”Ihmisiä tulee ja menee” -tyyppinen tiedotuslinja keskuksen ylimmän johdon vaihtumiseen liittyen kerryttää tavaraa maton alle vain lisää ja nakertaa humaanin kansalaisjärjestön uskottavuutta ikävällä tavalla entisestään.
Valtuusto linjasi syksyllä, että vokin tuomat kulungit avataan kauhavalaisille niin tarkkaan kuin mahdollista. Tässä avainasemassa ovat toimijoina SPR ja LSK Business Park.